< Jobin 21 >

1 Job vastasi ja sanoi:
Toda Job je odgovoril in rekel:
2 "Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
»Marljivo prisluhnite mojemu govoru in to naj bodo vaše tolažbe.
3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
Pustite mi, da lahko govorim in potem, ko bom govoril, zasmehujte.
4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
Kar se mene tiče ali je moja pritožba proti človeku? In če bi bilo tako, zakaj naj potem moj duh ne bi bil nemiren?
5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
Poglejte me in bodite osupli in svojo roko položite na svoja usta.
6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
Celo kadar se spomnim, sem prestrašen in trepetanje se oprijemlje mojega mesa.
7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
Zakaj zlobni živijo, postanejo stari in so mogočni v moči?
8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
Njihovo seme je z njimi utrjeno v njihovem pogledu in njihovo potomstvo pred njihovimi očmi.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
Njihove hiše so varne pred strahom niti nad njimi ni Božje palice.
10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
Njihov bik plodi in ne odpove; njihova krava povrže in ne zavrže svojega teleta.
11 Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
Svoje malčke pošiljajo kakor trop in njihovi otroci plešejo.
12 He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
Vzamejo tamburin in harfo in se veselijo ob zvoku piščali.
13 He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan. (Sheol h7585)
Svoje dni preživijo v obilju in v trenutku gredo dol v grob. (Sheol h7585)
14 Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
Zato Bogu rečejo: ›Odidi od nas, kajti mi ne želimo spoznanja tvojih poti.
15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
Kaj je Vsemogočni, da bi mu služili? In kakšno korist bi imeli, če molimo k njemu?‹
16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
Glej, njihovo dobro ni v njihovi roki; nasvet zlobnega je daleč od mene.
17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
Kako pogosto je sveča zlobnih ugasnjena! In kako pogosto nanje prihaja njihovo uničenje! Bog v svoji jezi deli bridkosti.
18 Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
So kakor strnišče pred vetrom in kakor pleve, ki jih vihar odnaša proč.
19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
Bog kopiči njegovo krivičnost za njegove otroke. Nagrajuje ga in on bo to vedel.
20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
Njegove oči bodo videle njegovo uničenje in pil bo od besa Vsemogočnega.
21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
Kajti kakšen užitek ima on v njegovi hiši za njim, ko je število njegovih mesecev na sredi prekinjeno?
22 Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
Mar bo kdorkoli Boga učil spoznanja? Ker on sodi tiste, ki so visoko.
23 Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
Nekdo umre v svoji polni moči, v celoti spokojen in tiho.
24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
Njegove prsi so polne mleka in njegove kosti so navlažene z mozgom.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
Drugi pa umira v grenkobi svoje duše in nikoli ne jé z užitkom.
26 Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
Podobno se bodo ulegli v prah in ličinke jih bodo pokrile.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
Glej, poznam vaše misli in naklepe, ki ste jih krivično domišljali zoper mene.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
Kajti pravite: »Kje je prinčeva hiša? Kje so bivališča zlobnih?
29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
Mar jih niste prosili, da gredo po poti? Ali poznate njihove simbole,
30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
da je zlobni prihranjen za dan uničenja? Privedeni bodo k dnevu besa.
31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
Kdo bo njegovo pot oznanil njegovemu obrazu? Kdo mu bo poplačal, kar je storil?
32 Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
Vendar bo priveden h grobu in ostal bo v gomili.
33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
Grude iz doline mu bodo sladke in vsak človek bo priveden za njim, kakor so tam brezštevilni pred njim.
34 Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
Kako me potem zaman tolažite, glede na to, da v vaših odgovorih ostaja neresnica?«

< Jobin 21 >