Jobin 21
1 Job vastasi ja sanoi:
Job replied,
2 "Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
“Please listen carefully to what I say—that would be one comfort you could give me.
3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
Bear with me; let me speak. After I've spoken you can resume mocking me.
4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
Am I complaining against people? Of course not. Why shouldn't I be impatient?
5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
Just take a look at me. Aren't you appalled? Cover your mouth with your hand in shock!
6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
Every time I think of what's happened to me I am horrified and I shake all over with fear.
7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
Why do the wicked continue to live, to grow old and increasingly powerful?
8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
Their children are with them; they watch their grandchildren grow up.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
They live in their homes in safety—they are not afraid. God does not use his rod to beat them.
10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
Their bulls always breed successfully; their cows give birth to calves and do not miscarry.
11 Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
They send out their little ones like lambs to play; their children dance around.
12 He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
They sing accompanied by the tambourine and lyre; they celebrate with the music of the flute.
They live out their lives contentedly, and go down to Sheol in peace. (Sheol h7585)
14 Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
Yet they tell God, ‘Get lost! We don't want anything to do with you.
15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
Who does the Almighty think he is for us to serve him as slaves? What benefit is there for us if we pray to him?’
16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
Such people believe they make their own fortune, but I don't accept their way of thinking.
17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
How often is the lamp of the wicked snuffed out? How often does disaster come upon them? How often does God punish the wicked in his anger?
18 Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
Are they blown along like straw in the wind? Does a tornado come in and carry them away?
19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
Some say, ‘God saves up people's punishment for their children.’ But I say, ‘God should punish those people themselves so that they can learn from it.’
20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
Let them see their destruction themselves, and drink deeply from God's anger.
21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
For they don't care what happens to their families once they're dead.
22 Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
Can anyone teach God anything he doesn't already know, since he is the one who judges even heavenly beings?
23 Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
One person dies in good health, totally comfortable and secure.
24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
Their body is fat from eating well; their bones still strong.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
Another dies after a miserable life without every experiencing happiness.
26 Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
Yet they are both buried in the same dust; they are treated alike in death, eaten by maggots.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
Look, I know what you're thinking, and your schemes to do me wrong.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
You may ask me, ‘Where is the home of the great man? Where is the place where the wicked live?’
29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
Haven't you asked people who travel? Don't you pay attention to what they tell you?
30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
Wicked people are spared in times of disaster; they are rescued from the day of judgment.
31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
Who confronts them with their actions? Who pays them back for what they have done?
32 Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
When they eventually die and are carried to the graveyard, their tomb is guarded. The earth of the grave softly covers them.
33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
Everyone attends their funeral service; a huge procession of people comes to pay their last respects.
34 Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
Why do you try to comfort me with worthless nonsense? Your answers are just a pack of lies!”
