Jobin 21
1 Job vastasi ja sanoi:
Then Job answered, and said:
2 "Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
Hear, I beseech you, my words, and do penance.
3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
Suffer me, and I will speak, and after, if you please, laugh at my words.
4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
Is my debate against man, that I should not have just reason to be troubled?
5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
Hearken to me and be astonished, and lay your finger on your mouth.
6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
As for me, when I remember, I am afraid, and trembling taketh hold on my flesh.
7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
Why then do the wicked live, are they advanced, and strengthened with riches?
8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
Their seed continueth before them, a multitude of kinsmen, and of children’s children in their sight.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
Their houses are secure and peaceable, and the rod of God is not upon them.
10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
Their cattle have conceived, and failed not: their cow has calved, and is not deprived of her fruit.
11 Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
Their little ones go out like a flock, and their children dance and play.
12 He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
They take the timbrel, and the harp, and rejoice at the sound of the organ.
They spend their days in wealth, and in a moment they go down to hell. (Sheol h7585)
14 Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
Who have said to God: Depart from us, we desire not the knowledge of thy ways.
15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
Who is the Almighty, that we should serve him? and what doth it profit us if we pray to him?
16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
Yet because their good things are not in their hand, may the counsel of the wicked be far from me.
17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
How often shall the lamp of the wicked be put out, and a deluge come upon them, and he shall distribute the sorrows of his wrath?
18 Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
They shall be as chaff before the face of the wind, and as ashes which the whirlwind scattereth.
19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
God shall lay up the sorrow of the father for his children: and when he shall repay, then shall he know.
20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
His eyes shall see his own destruction, and he shall drink of the wrath of the Almighty.
21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
For what is it to him what befalleth his house after him: and if the number of his months be diminished by one half?
22 Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
Shall any one teach God knowledge, who judgeth those that are high?
23 Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
One man dieth strong, and hale, rich and happy.
24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
His bowels are full of fat, and his bones are moistened with marrow.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
But another dieth in bitterness of soul without any riches:
26 Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
And yet they shall sleep together in the dust, and worms shall cover them.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
Surely I know your thoughts, and your unjust judgments against me.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
For you say: Where is the house of the prince? and where are the dwelling places of the wicked?
29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
Ask any one of them that go by the way, and you shall perceive that he knoweth these same things.
30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
Because the wicked man is reserved to the day of destruction, and he shall be brought to the day of wrath.
31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
Who shall reprove his way to his face? and who shall repay him what he hath done?
32 Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
He shall be brought to the graves, and shall watch in the heap of the dead.
33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
He hath been acceptable to the gravel of Cocytus, and he shall draw every man after him, and there are innumerable before him.
34 Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
How then do ye comfort me in vain, whereas your answer is shewn to be repugnant to truth?
