Jobin 21
1 Job vastasi ja sanoi:
Then Job answered,
2 "Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
“Listen diligently to my speech. Let this be your consolation.
3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
Allow me, and I also will speak. After I have spoken, mock on.
4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
As for me, is my complaint to man? Why should not I be impatient?
5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
Look at me, and be astonished. Lay your hand on your mouth.
6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
When I remember, I am troubled. Horror takes hold of my flesh.
7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
“Why do the wicked live, become old, yes, and grow mighty in power?
8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
Their child is established with them in their sight, their offspring before their eyes.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
Their houses are safe from fear, neither is the rod of God upon them.
10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
Their bulls breed without fail. Their cows calve, and do not miscarry.
11 Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
They send out their little ones like a flock. Their children dance.
12 He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
They sing to the tambourine and harp, and rejoice at the sound of the pipe.
They spend their days in prosperity. In an instant they go down to Sheol (Sheol h7585).
14 Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
They tell God, ‘Depart from us, for we do not want to know about your ways.
15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
What is the Almighty, that we should serve him? What profit should we have, if we pray to him?’
16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
Behold, their prosperity is not in their hand. The counsel of the wicked is far from me.
17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
“How often is it that the lamp of the wicked is put out, that their calamity comes on them, that God distributes sorrows in his anger?
18 Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
How often is it that they are as stubble before the wind, as chaff that the storm carries away?
19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
You say, ‘God lays up his iniquity for his children.’ Let him recompense it to himself, that he may know it.
20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
Let his own eyes see his destruction. Let him drink of the wrath of the Almighty.
21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
For what does he care for his house after him, when the number of his months is cut off?
22 Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
“Shall any teach God knowledge, since he judges those who are high?
23 Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
One dies in his full strength, being wholly at ease and quiet.
24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
His pails are full of milk. The marrow of his bones is moistened.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
Another dies in bitterness of soul, and never tastes of good.
26 Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
They lie down alike in the dust. The worm covers them.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
“Behold, I know your thoughts, the plans with which you would wrong me.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
For you say, ‘Where is the house of the prince? Where is the tent in which the wicked lived?’
29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
Have not you asked wayfaring men? Do not you know their evidences,
30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
that the evil man is reserved to the day of calamity, that they are led out to the day of wrath?
31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
Who will declare his way to his face? Who will repay him what he has done?
32 Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
Yet he will be borne to the grave. Men will keep watch over the tomb.
33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
The clods of the valley will be sweet to him. All men will draw after him, as there were innumerable before him.
34 Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
So how can you comfort me with nonsense, because in your answers there remains only falsehood?”
