Jobin 20
1 Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
Tsophar, de Naama, prit la parole et dit:
2 "Tuohon minun ajatukseni tuovat vastauksen, moisesta minun mieleni kuohuu.
C'est pour cela que mes pensées me poussent à répondre, et c'est pour cette raison que j'ai hâte de le faire:
3 Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa minulle vastauksen.
J'ai entendu une leçon outrageante, mais l'esprit tire de mon intelligence une réponse.
4 Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä saakka, kun ihminen maan päälle pantiin?
Ne sais-tu pas que, de tout temps, depuis que Dieu a mis l'homme sur la terre,
5 Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys.
Le triomphe du méchant est de peu de durée, et la joie de l'impie n'a qu'un moment?
6 Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuu pilviin asti,
Quand son élévation monterait jusqu'aux cieux, et quand sa tête atteindrait les nues,
7 katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka näkivät hänet, kysyivät: Missä hän on?
Il périra pour toujours, comme son ordure; ceux qui le voyaient diront: Où est-il?
8 Niinkuin uni hän lentää pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyy kuin öinen näky.
Il s'envolera comme un songe, et on ne le trouvera plus; il s'évanouira comme un rêve de la nuit.
9 Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänen paikkansa häntä enää näe.
L'œil qui l'a vu ne le verra plus, et son lieu ne l'apercevra plus.
10 Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen kättensä on annettava pois hänen omaisuutensa.
Ses enfants feront la cour aux pauvres, et ses propres mains restitueront ses biens.
11 Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata multaan hänen kanssansa.
Ses os sont pleins de jeunesse, mais elle reposera avec lui dans la poussière.
12 Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle,
Si le mal est doux à sa bouche, s'il le cache sous sa langue,
13 säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa,
S'il le ménage et ne le rejette point, s'il le retient dans son palais,
14 niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä.
Sa nourriture se changera dans ses entrailles, et deviendra dans son sein du fiel d'aspic.
15 Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.
Il a englouti des richesses, et il les vomira; Dieu les arrachera de son ventre.
16 Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi, kyyn kieli hänet tappaa.
Il sucera du venin d'aspic; la langue de la vipère le tuera.
17 Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja-ja kermajokia ja-virtoja.
Il ne verra plus les ruisseaux, les fleuves, les torrents de miel et de lait.
18 Hänen on annettava pois hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä; ei ole hänen ilonsa hänen voittamansa rikkauden veroinen.
Il rendra le fruit de son travail, et ne l'avalera pas; il restituera à proportion de ce qu'il aura amassé, et ne s'en réjouira pas.
19 Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hän ryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella.
Parce qu'il a foulé, abandonné le pauvre, pillé la maison au lieu de la bâtir;
20 Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan.
Parce qu'il n'a pas connu le repos dans son avidité, il ne sauvera rien de ce qu'il a tant désiré;
21 Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa ei kestä.
Rien n'échappait à sa voracité, c'est pourquoi son bonheur ne durera pas.
22 Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä, häneen iskevät kaikki kurjien kourat.
Au comble de l'abondance, il sera dans la gêne; les mains de tous les malheureux se jetteront sur lui.
23 Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.
Il arrivera que pour lui remplir le ventre, Dieu enverra contre lui l'ardeur de sa colère; il la fera pleuvoir sur lui et entrer dans sa chair.
24 Jos hän pakenee rautavaruksia, niin lävistää hänet vaskijousi;
Il fuira devant les armes de fer, l'arc d'airain le transpercera.
25 kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,
Il arrachera la flèche, et elle sortira de son corps, et le fer étincelant, de son foie; les frayeurs de la mort viendront sur lui.
26 kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen. Hänet kuluttaa tuli, joka palaa lietsomatta, se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.
Toutes les calamités sont réservées à ses trésors, un feu qu'on n'aura pas besoin de souffler le dévorera, et ce qui restera dans sa tente sera consumé.
27 Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee häntä vastaan.
Les cieux découvriront son iniquité, et la terre s'élèvera contre lui.
28 Minkä hänen talonsa tuotti, menee menojaan vihan päivänä niinkuin tulvavedet.
Le revenu de sa maison sera emporté. Tout s'écoulera au jour de la colère.
29 Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, perintöosa, jonka Jumala hänelle määrää."
Telle est la part que Dieu réserve à l'homme méchant, tel est l'héritage que Dieu lui assigne.
