< Jobin 20 >

1 Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
Then Zophar the Naamathite replied:
2 "Tuohon minun ajatukseni tuovat vastauksen, moisesta minun mieleni kuohuu.
“So my anxious thoughts compel me to answer, because of the turmoil within me.
3 Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa minulle vastauksen.
I have heard a rebuke that insults me, and my understanding prompts a reply.
4 Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä saakka, kun ihminen maan päälle pantiin?
Do you not know that from antiquity, since man was placed on the earth,
5 Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys.
the triumph of the wicked has been brief and the joy of the godless momentary?
6 Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuu pilviin asti,
Though his arrogance reaches the heavens, and his head touches the clouds,
7 katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka näkivät hänet, kysyivät: Missä hän on?
he will perish forever, like his own dung; those who had seen him will ask, ‘Where is he?’
8 Niinkuin uni hän lentää pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyy kuin öinen näky.
He will fly away like a dream, never to be found; he will be chased away like a vision in the night.
9 Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänen paikkansa häntä enää näe.
The eye that saw him will see him no more, and his place will no longer behold him.
10 Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen kättensä on annettava pois hänen omaisuutensa.
His sons will seek the favor of the poor, for his own hands must return his wealth.
11 Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata multaan hänen kanssansa.
The youthful vigor that fills his bones will lie down with him in the dust.
12 Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle,
Though evil is sweet in his mouth and he conceals it under his tongue,
13 säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa,
though he cannot bear to let it go and keeps it in his mouth,
14 niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä.
yet in his stomach his food sours into the venom of cobras within him.
15 Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.
He swallows wealth but vomits it out; God will force it from his stomach.
16 Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi, kyyn kieli hänet tappaa.
He will suck the poison of cobras; the fangs of a viper will kill him.
17 Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja-ja kermajokia ja-virtoja.
He will not enjoy the streams, the rivers flowing with honey and cream.
18 Hänen on annettava pois hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä; ei ole hänen ilonsa hänen voittamansa rikkauden veroinen.
He must return the fruit of his labor without consuming it; he cannot enjoy the profits of his trading.
19 Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hän ryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella.
For he has oppressed and forsaken the poor; he has seized houses he did not build.
20 Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan.
Because his appetite is never satisfied, he cannot escape with his treasure.
21 Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa ei kestä.
Nothing is left for him to consume; thus his prosperity will not endure.
22 Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä, häneen iskevät kaikki kurjien kourat.
In the midst of his plenty, he will be distressed; the full force of misery will come upon him.
23 Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.
When he has filled his stomach, God will vent His fury upon him, raining it down on him as he eats.
24 Jos hän pakenee rautavaruksia, niin lävistää hänet vaskijousi;
Though he flees from an iron weapon, a bronze-tipped arrow will pierce him.
25 kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,
It is drawn out of his back, the gleaming point from his liver. Terrors come over him.
26 kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen. Hänet kuluttaa tuli, joka palaa lietsomatta, se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.
Total darkness is reserved for his treasures. A fire unfanned will consume him and devour what is left in his tent.
27 Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee häntä vastaan.
The heavens will expose his iniquity, and the earth will rise up against him.
28 Minkä hänen talonsa tuotti, menee menojaan vihan päivänä niinkuin tulvavedet.
The possessions of his house will be removed, flowing away on the day of God’s wrath.
29 Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, perintöosa, jonka Jumala hänelle määrää."
This is the wicked man’s portion from God, the inheritance God has appointed him.”

< Jobin 20 >