Jobin 19
1 Job vastasi ja sanoi:
約伯回答說：
2 "Kuinka kauan te vaivaatte minun sieluani ja runtelette minua sanoillanne?
你們攪擾我的心， 用言語壓碎我要到幾時呢？
3 Jo kymmenenkin kertaa olette minua häväisseet, häpeämättä te minua rääkkäätte.
你們這十次羞辱我； 你們苦待我也不以為恥。
4 Olenko todella hairahtunut, yöpyykö hairahdukseni minun luonani?
果真我有錯， 這錯乃是在我。
5 Tahi voitteko todella ylvästellä minua vastaan ja todistaa minun ansainneen häpeäni?
你們果然要向我誇大， 以我的羞辱為證指責我，
6 Tietäkää siis, että Jumala on tehnyt minulle vääryyttä ja on kietonut minut verkkoonsa.
就該知道是上帝傾覆我， 用網羅圍繞我。
7 Katso, minä huudan: 'Väkivaltaa!' enkä saa vastausta; huudan apua, mutta ei ole mitään oikeutta.
我因委曲呼叫，卻不蒙應允； 我呼求，卻不得公斷。
8 Hän on aidannut tieni, niin etten pääse ylitse, ja on levittänyt pimeyden poluilleni.
上帝用籬笆攔住我的道路，使我不得經過； 又使我的路徑黑暗。
9 Hän on riisunut minulta kunniani ja ottanut kruunun minun päästäni.
他剝去我的榮光， 摘去我頭上的冠冕。
10 Hän repi minut maahan joka puolelta, niin että olen mennyttä, ja hän tempasi irti toivoni niinkuin puun.
他在四圍攻擊我，我便歸於死亡， 將我的指望如樹拔出來。
11 Hän päästi vihansa syttymään minua vastaan ja piti minua vihollisenansa.
他的忿怒向我發作， 以我為敵人。
12 Hänen sotajoukkonsa tulivat yhdessä ja tekivät tiensä minua vastaan ja leiriytyivät minun majani ympärille.
他的軍旅一齊上來， 修築戰路攻擊我， 在我帳棚的四圍安營。
13 Veljeni hän on minusta loitontanut; tuttavani ovat minusta aivan vieraantuneet.
他把我的弟兄隔在遠處， 使我所認識的全然與我生疏。
14 Läheiseni ovat minusta luopuneet, ja uskottuni ovat unhottaneet minut.
我的親戚與我斷絕； 我的密友都忘記我。
15 Ne, jotka talossani majailevat, ja palvelijattareni pitävät minua muukalaisena, minä olen tullut vieraaksi heidän silmissään.
在我家寄居的， 和我的使女都以我為外人； 我在他們眼中看為外邦人。
16 Minä kutsun palvelijaani, eikä hän vastaa; minun suuni täytyy nöyrästi rukoilla häntä.
我呼喚僕人， 雖用口求他，他還是不回答。
17 Hengitykseni on vastenmielinen vaimolleni, hajuni on äitini pojista ilkeä.
我口的氣味，我妻子厭惡； 我的懇求，我同胞也憎嫌。
18 Poikasetkin halveksivat minua; kun nousen, niin he puhuvat minusta pilkkojaan.
連小孩子也藐視我； 我若起來，他們都嘲笑我。
19 Kaikki seuratoverini inhoavat minua, ja ne, joita minä rakastin, ovat kääntyneet minua vastaan.
我的密友都憎惡我； 我平日所愛的人向我翻臉。
20 Luuni ovat tarttuneet nahkaani, ihooni, eikä minusta ole enää kuin ikenet jäljellä.
我的皮肉緊貼骨頭； 我只剩牙皮逃脫了。
21 Armahtakaa minua, armahtakaa, te, minun ystäväni, sillä Jumalan käsi on minuun koskenut.
我朋友啊，可憐我！可憐我！ 因為上帝的手攻擊我。
22 Miksi vainoatte minua niinkuin Jumala, ettekä saa kylläänne minun lihastani?
你們為甚麼彷彿上帝逼迫我， 吃我的肉還以為不足呢？
23 Oi, jospa minun sanani kirjoitettaisiin muistiin, jospa ne piirrettäisiin kirjaan,
惟願我的言語現在寫上， 都記錄在書上；
24 rautataltalla ja lyijyllä hakattaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi!
用鐵筆鐫刻， 用鉛灌在磐石上，直存到永遠。
25 Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.
我知道我的救贖主活着， 末了必站立在地上。
26 Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan.
我這皮肉滅絕之後， 我必在肉體之外得見上帝。
27 Hänet olen minä näkevä apunani; minun silmäni saavat nähdä hänet-eikä vieraana. Munaskuuni hiukeavat sisimmässäni.
我自己要見他， 親眼要看他，並不像外人。 我的心腸在我裏面消滅了！
28 Kun sanotte: 'Kuinka vainoammekaan häntä!' -minusta muka löydetään asian juuri-
你們若說：我們逼迫他要何等地重呢？ 惹事的根乃在乎他；
29 niin peljätkää miekkaa, sillä viha on kohtaava miekanalaisia pahoja töitä, tietääksenne, että tuomari on."
你們就當懼怕刀劍； 因為忿怒惹動刀劍的刑罰， 使你們知道有報應。
