< Jobin 18 >
1 Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
Maka jawab Bildad, "Hai Ayub, kapankah kau habis bicara? Diamlah, dan dengarkanlah kini kami mau berkata-kata.
2 "Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.
3 Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?
Mengapa kauanggap kami dungu, dan kausamakan kami dengan lembu?
4 Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi-sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
Kemarahanmu hanya menyakiti dirimu. Haruskah untuk kepentinganmu bumi kehilangan penduduknya, dan gunung-gunung dipindahkan dari tempatnya?
5 Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.
Pelita orang jahat pasti dipadamkan; apinya tak akan pernah lagi dinyalakan.
6 Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.
Terang dalam kemahnya menjadi pudar; pelita penerangnya tidak lagi bersinar.
7 Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.
Langkahnya yang mantap menjadi terhuyung-huyung; rancangannya sendiri menyebabkan ia tersandung.
8 Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.
Ia berjalan ke dalam jaring, maka tersangkutlah kakinya.
9 Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
Tumitnya terjerat oleh perangkap, sehingga tertangkaplah ia.
10 hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
Di tanah, tersembunyi tali jerat; di jalan, terpasang jebak dan pikat.
11 Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.
Orang jahat dikejutkan oleh kengerian dari segala arah; ketakutan mengikutinya langkah demi langkah.
12 Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
Dahulu ia kuat, kini ia merana; bencana menemaninya di mana-mana.
13 Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.
Kulitnya dimakan penyakit parah; lengan dan kakinya busuk bernanah.
14 Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.
Ia direnggut dari kemahnya, tempat ia merasa aman, lalu diseret untuk menghadap kematian.
15 Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.
Kini siapa saja boleh tinggal dalam kemahnya, dan di situ ditaburkan belerang, pembasmi penyakitnya.
16 Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
Akar-akarnya gersang dan berkerut; ranting-rantingnya kering dan kisut.
17 Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.
Ia tak dikenal lagi di dalam maupun di luar kota; tak ada seorang pun yang masih ingat namanya.
18 Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
Dari terang ia diusir ke dalam kegelapan; dari dunia orang hidup ia dienyahkan.
19 Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.
Anak dan keturunan ia tak punya; di kampung halamannya seorang pun tak tersisa.
20 Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.
Mendengar nasibnya penduduk di barat terkejut, sedang penduduk di timur gemetar karena takut.
21 Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."
Begitulah nasib orang durhaka, mereka yang tidak mengindahkan Allah."