Jobin 18
1 Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
Et Baldad de Sauchée, dit:
2 "Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.
Quand donc te reposeras-tu? contiens-toi, afin que nous parlions aussi.
3 Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?
Pourquoi devant toi sommes-nous muets comme des quadrupèdes?
4 Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi-sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
Tu te mets en colère. Qu'y a-t-il? Si tu meurs, la terre sous le ciel sera-t-elle inhabitée, et les montagnes s'écrouleront-elles jusqu'à la base?
5 Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.
La lumière des impies s'éteindra, et d'eux il ne sortira point de flamme.
6 Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.
La lumière est ténèbres en la demeure de l'impie; la lampe qui l'éclaire s'éteindra.
7 Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.
Que les petits soient mis en possession de ses richesses; que ces conseils soient renversés.
8 Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.
Son pied s'est pris au piège, que le filet l'enveloppe tout entier.
9 Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
Qu' il le retienne, et ceux qui ont soif de l'attaquer prendront courage.
10 hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
Le câble était caché en terre, il devait le heurter dans le chemin.
11 Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.
Puissent les douleurs l'investir et le perdre, qu'elles l'entourent en foule à chacun de ses pas;
12 Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
Qu'il sente les angoisses de la faim; une chute extraordinaire lui a été réservée.
13 Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.
Que les doigts de ses pieds soient rongés; la mort dévorera de lui tout ce qu'elle trouvera mûr pour elle.
14 Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.
Que la guérison fuie le toit qu'il habite, que la nécessité l'emprisonne comme s'il eût commis un crime contre le roi.
15 Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.
Dans sa nuit fatale il se sera vainement abrité sous sa tente; tout ce qui fait sa gloire sera bouleversé par la foudre;
16 Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
Au plus profond de la terre les racines de ses arbres sécheront; à la surface sa maison tombera.
17 Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.
Que tout souvenir de lui périsse sur la terre, et son nom appartiendra à la face invisible de l'univers.
18 Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
Qu'il soit chassé de la lumière pour entrer dans les ténèbres.
19 Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.
Il sera inconnu à son peuple, et sa famille ne lui survivra pas sous la voûte du ciel. D'autres vivront des biens qu'il a eus;
20 Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.
à cause de lui finalement on gémira; d'abord on aura été frappé d'étonnement.
21 Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."
Tel est le sort des pervers; ainsi s'écroule la maison de ceux qui ne connaissent pas le Seigneur.
