Jobin 18
1 Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
Bildad the Shuhite answered and said:
2 "Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.
How long ere ye make an end of words? Understand, and then we will speak!
3 Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?
Why are we accounted as brutes, And reputed vile in your sight?
4 Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi-sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
Thou that tearest thyself in thine anger! Must the earth be deserted for thee, And the rock removed from its place?
5 Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.
Behold, the light of the wicked shall be put out, And the flame of his fire shall not shine.
6 Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.
Light shall become darkness in his tent, And his lamp over him shall go out.
7 Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.
His strong steps shall be straitened, And his own plans shall cast him down.
8 Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.
He is brought into the net by his own feet, And he walketh upon snares.
9 Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
The trap layeth hold of him by the heel, And the snare holdeth him fast.
10 hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
A net is secretly laid for him on the ground, And a trap for him in the pathway.
11 Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.
Terrors affright him on every side, And harass him at his heels.
12 Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
His strength is wasted by hunger, And destruction is ready at his side.
13 Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.
His limbs are consumed, Yea, his limbs are devoured by the first-born of death.
14 Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.
He is torn from his tent, which was his confidence, And is borne away to the king of terrors.
15 Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.
They who are none of his shall dwell in his tent; Brimstone shall be scattered upon his habitation.
16 Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
His roots below shall be dried up, And his branches above shall be withered.
17 Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.
His memory perisheth from the earth, And no name hath he in the land.
18 Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
He shall be thrust from light into darkness, And driven out of the world.
19 Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.
He hath no son, nor kinsman among his people, Nor any survivor in his dwelling-place.
20 Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.
They that come after him shall be amazed at his fate, As they that were before them were struck with horror.
21 Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."
Yea, such is the dwelling of the unrighteous man; Such is the place of him who knoweth not God!
