Jobin 18
1 Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
Shuhi Bildad loh a doo tih,
2 "Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.
“Olthui kah taikhaihnah te me hil nim na khueh ve. Yakming lamtah a hnukah thui sih.
3 Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?
Balae tih rhamsa bangla nan poek, na mikhmuh ah ka angvawk a?
4 Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi-sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
A thintoek ah amah hinglu pataeng a baeh ta. Diklai loh a hnoo tih lungpang te a hmuen lamloh a thoeih akhaw nang hut a?
5 Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.
Halang rhoek kah vangnah ngawn tah thi tih a hmai te hmaihli bang lam pataeng aa pawh.
6 Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.
Vangnah khaw a dap khuiah hmuep tih a hmaithoi khaw amah taengah a thih pah.
7 Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.
A thahuem kah khokan pataeng caek tih a cilsuep loh amah a voeih.
8 Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.
A kho loh lawk khuila a tueih tih sahamlong khuila a pongpa sak.
9 Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
A khodil te pael loh a tuuk tih amah te kokthah dongah man.
10 hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
A rhuihet te diklai dongah a tung tih, a sutaeh te a hawn ah a khueh pah.
11 Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.
Anih te mueirhih loh a kaepvai ah a let sak tih a kho ah taekyak uh.
12 Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
A boethae ah bungpong la om tih a cungdonah hamla rhainah khaw a sikim pah.
13 Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.
Dueknah caming loh a vin saa a caak pah tih a rhuhrhong a hnom pah.
14 Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.
A pangtungnah a dap lamloh a poh tih mueirhih manghai taengla a luei sak.
15 Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.
Amah kah pawt long khaw anih kah dap ah kho a sak tih, a tolkhoeng te yam a phul thil.
16 Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
A yung khui ah koh tih a so duela a pae khaw ngat.
17 Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.
Anih poekkoepnah te diklai lamloh paltham tih a ming te rhamvoel hmai ah om pawh.
18 Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
Anih te vangnah lamloh a hmuep la a thaek uh tih anih te lunglai lamloh a poeng sakuh.
19 Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.
A taengah a ca tal tih a pilnam taengah a cadil om pawh. A lampahnah ah khaw rhaengnaeng om pawh.
20 Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.
Amah tue vaengah pong tih a hnuk a hmai la hlithae loh a tuuk.
21 Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."
He tah boethae kah dungtlungim tih Pathen aka ming pawt kah a hmuen khaw he tlam ni,” a ti nah.
