Jobin 17
1 "Minun henkeni on rikki raastettu, minun päiväni sammuvat, kalmisto on minun osani.
“Mi espíritu está aplastado; mi vida se ha extinguido; la tumba está lista para mí.
2 Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.
Los burladores me rodean. Veo cómo me ridiculizan amargamente.
3 Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?
Dios, tienes que ofrecer por mí una garantía contigo mismo, pues ¿quién más será mi garante?
4 Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle.
Has cerrado sus mentes al entendimiento, ¡así que no les dejes ganar!
5 Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.
Traicionan a los amigos para beneficiarse ellos mismos y sus hijos sufren por ello.
6 Minut on pantu kansoille sananlaskuksi; silmille syljettäväksi minä olen tullut.
Me han convertido en un proverbio de burla entre el pueblo; me escupen en la cara.
7 Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.
Mis ojos están agotados de tanto llorar y mi cuerpo es una sombra de lo que fue.
8 Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.
La gente que se cree buena se escandaliza al verme. Los que son inocentes se sienten turbados por los impíos.
9 Mutta hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.
Los que tienen razón prosperan, y los que tienen las manos limpias se hacen cada vez más fuertes.
10 Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne; en löydä minä viisasta joukostanne.
“¿Por qué no vuelves a repetir lo que has dicho?
11 Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävöitsi.
Mi vida ha terminado. Mis planes han desaparecido. Mi corazón está roto.
12 Yön he tekevät päiväksi; valo muka lähenee pimeydestä.
Convierten la noche en día, y dicen que la luz del día se acerca a la oscuridad.
¿Qué es lo que busco? Hacer mi hogar en el Seol, para hacer mi cama en la oscuridad? (Sheol h7585)
14 minä sanon haudalle: 'Sinä olet isäni', ja madoille: 'Äitini ja sisareni'.
¿Debo considerar a la tumba como mi padre, y al gusano como mi madre o como mi hermana?
15 Missä on silloin minun toivoni, ja kuka saa minun toivoani katsella?
Entonces, ¿dónde está mi esperanza? ¿Puede alguien ver alguna esperanza para mí?
