Jobin 17
1 "Minun henkeni on rikki raastettu, minun päiväni sammuvat, kalmisto on minun osani.
My spirit is consumed, my days are extinct, the grave is ready for me.
2 Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.
Surely there are mockers with me, and mine eye abideth in their provocation.
3 Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?
Give now a pledge, be surety for me with Thyself; who else is there that will strike hands with me?
4 Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle.
For Thou hast hid their heart from understanding; therefore shalt Thou not exalt them.
5 Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.
He that denounceth his friends for the sake of flattery, even the eyes of his children shall fail.
6 Minut on pantu kansoille sananlaskuksi; silmille syljettäväksi minä olen tullut.
He hath made me also a byword of the people; and I am become one in whose face they spit.
7 Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.
Mine eye also is dimmed by reason of vexation, and all my members are as a shadow.
8 Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.
Upright men are astonished at this, and the innocent stirreth up himself against the godless.
9 Mutta hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.
Yet the righteous holdeth on his way, and he that hath clean hands waxeth stronger and stronger.
10 Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne; en löydä minä viisasta joukostanne.
But as for you all, do ye return, and come now; and I shall not find a wise man among you.
11 Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävöitsi.
My days are past, my purposes are broken off, even the thoughts of my heart.
12 Yön he tekevät päiväksi; valo muka lähenee pimeydestä.
They change the night into day; the light is short because of darkness.
If I look for the nether-world as my house; if I have spread my couch in the darkness; (Sheol h7585)
14 minä sanon haudalle: 'Sinä olet isäni', ja madoille: 'Äitini ja sisareni'.
If I have said to corruption: 'Thou art my father', to the worm: 'Thou art my mother, and my sister';
15 Missä on silloin minun toivoni, ja kuka saa minun toivoani katsella?
Where then is my hope? And as for my hope, who shall see it?
