< Jobin 17 >
1 "Minun henkeni on rikki raastettu, minun päiväni sammuvat, kalmisto on minun osani.
我的心靈消耗,我的日子滅盡; 墳墓為我預備好了。
2 Totisesti, pilkka piirittää minua ja silmäni täytyy yhä katsella heidän ynseilyänsä.
真有戲笑我的在我這裏, 我眼常見他們惹動我。
3 Aseta puolestani pantti talteesi; kuka muu rupeaisi kättä lyöden minun takaajakseni?
願主拿憑據給我,自己為我作保。 在你以外誰肯與我擊掌呢?
4 Sillä sinä olet sulkenut ymmärrykseltä heidän sydämensä; sentähden sinä et päästä heitä voitolle.
因你使他們心不明理, 所以你必不高舉他們。
5 Ystäviä kutsutaan osajaolle, mutta omilta lapsilta raukeavat silmät.
控告他的朋友、以朋友為可搶奪的, 連他兒女的眼睛也要失明。
6 Minut on pantu kansoille sananlaskuksi; silmille syljettäväksi minä olen tullut.
上帝使我作了民中的笑談; 他們也吐唾沫在我臉上。
7 Minun silmäni on hämärtynyt surusta, ja kaikki minun jäseneni ovat kuin varjo.
我的眼睛因憂愁昏花; 我的百體好像影兒。
8 Tästä oikeamieliset hämmästyvät, ja viatonta kuohuttaa jumalattoman meno.
正直人因此必驚奇; 無辜的人要興起攻擊不敬虔之輩。
9 Mutta hurskas pysyy tiellänsä, ja se, jolla on puhtaat kädet, kasvaa voimassa.
然而,義人要持守所行的道; 手潔的人要力上加力。
10 Mutta te kaikki, tulkaa jälleen tänne; en löydä minä viisasta joukostanne.
至於你們眾人,可以再來辯論吧! 你們中間,我找不着一個智慧人。
11 Päiväni ovat menneet, rauenneet ovat aivoitukseni, mitä sydämeni ikävöitsi.
我的日子已經過了; 我的謀算、我心所想望的已經斷絕。
12 Yön he tekevät päiväksi; valo muka lähenee pimeydestä.
他們以黑夜為白晝, 說:亮光近乎黑暗。
13 Jos kuinka toivon, on tuonela asuntoni; minä levitän vuoteeni pimeyteen, (Sheol )
我若盼望陰間為我的房屋, 若下榻在黑暗中, (Sheol )
14 minä sanon haudalle: 'Sinä olet isäni', ja madoille: 'Äitini ja sisareni'.
若對朽壞說:你是我的父; 對蟲說:你是我的母親姊妹;
15 Missä on silloin minun toivoni, ja kuka saa minun toivoani katsella?
這樣,我的指望在哪裏呢? 我所指望的誰能看見呢?
16 Ne astuvat alas tuonelan salpojen taa, kun yhdessä lepäämme tomussa." (Sheol )
等到安息在塵土中, 這指望必下到陰間的門閂那裏了。 (Sheol )