< Jobin 16 >

1 Job vastasi ja sanoi:
Then Job answered and said,
2 "Tuonkaltaista olen kuullut paljon; kurjia lohduttajia olette kaikki.
“I have heard many such things; you are all miserable comforters.
3 Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä, vai mikä yllyttää sinua vastaamaan?
Will useless words ever have an end? What is wrong with you that you answer like this?
4 Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,
I also could speak as you do, if you were in my place; I could collect and join words together against you and shake my head at you in mockery.
5 rohkaista teitä suullani ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla.
I would strengthen you with my mouth, and the quivering of my lips will bring you relief!
6 Jos puhun, ei tuskani helpota, ja jos lakkaan, lähteekö se sillä?
If I speak, my grief is not lessened; if I keep from speaking, how am I helped?
7 Mutta nyt hän on minut uuvuttanut. Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni
But now, God, you have made me weary; you have made all my family desolate.
8 ja olet minut kukistanut-siitä muka tuli todistaja-ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä.
You have made me dry up, which itself is a witness against me; the leanness of my body rises up against me, and it testifies against my face.
9 Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,
God has torn me in his wrath and persecuted me; He grinds his teeth in rage; my enemy fastens his eyes on me as he tears me apart.
10 he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan.
People have gaped with open mouth at me; they have hit me reproachfully on the cheek; they have gathered together against me.
11 Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin.
God hands me over to ungodly people, and throws me into the hands of wicked people.
12 Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen;
I was at ease, and he broke me apart. Indeed, he has taken me by the neck and dashed me to pieces; he has also set me up as his target.
13 hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni.
His archers surround me all around; God pierces my kidneys and does not spare me; he pours out my bile on the ground.
14 Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.
He smashes through my wall again and again; he runs upon me like a warrior.
15 Minä ompelin säkin iholleni ja painoin sarveni tomuun.
I have sewn sackcloth on my skin; I have thrust my horn into the ground.
16 Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys,
My face is red with weeping; on my eyelids is the shadow of death
17 vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.
although there is no violence in my hands, and my prayer is pure.
18 Maa, älä peitä minun vertani, ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa!
Earth, do not cover up my blood; let my cry have no resting place.
19 Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa.
Even now, see, my witness is in heaven; he who vouches for me is on high.
20 Ystäväni pitävät minua pilkkanansa-Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,
My friends scoff at me, but my eye pours out tears to God.
21 että hän hankkisi miehelle oikeuden Jumalaa vastaan ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan.
I ask for that witness in heaven to argue for this man with God as a man does with his neighbor!
22 Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja."
For when a few years have passed, I will go to a place from where I will not return.

< Jobin 16 >