Jobin 16
1 Job vastasi ja sanoi:
Da svarede Job og sagde:
2 "Tuonkaltaista olen kuullut paljon; kurjia lohduttajia olette kaikki.
Jeg har hørt mange Ting som disse: I ere alle sammen besværlige Trøstere.
3 Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä, vai mikä yllyttää sinua vastaamaan?
Bliver der Ende paa Ord, som kun ere Vind? eller hvad ægger dig, at du svarer?
4 Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,
Ogsaa jeg kunde tale som I, var kun eders Sjæl i min Sjæls Sted! jeg kunde sætte Ord sammen imod eder og ryste med Hovedet over eder.
5 rohkaista teitä suullani ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla.
Jeg kunde styrke eder med min Mund, og mine Læbers Trøst kunde bringe Lindring.
6 Jos puhun, ei tuskani helpota, ja jos lakkaan, lähteekö se sillä?
Vilde jeg tale, saa lindres min Smerte ikke; og vilde jeg lade være, hvad Lettelse finder jeg?
7 Mutta nyt hän on minut uuvuttanut. Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni
Dog, nu har han gjort mig træt; du har ødelagt min hele Forsamling.
8 ja olet minut kukistanut-siitä muka tuli todistaja-ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä.
Du har grebet mig, det blev et Vidne imod mig; og min Magerhed rejste sig imod mig, den taler imod mig.
9 Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,
Hans Vrede har revet mig bort og forfulgte mig, han skar Tænder imod mig, som min Modstander stirrer han med sine Øjne imod mig.
10 he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan.
De opspilede deres Gab imod mig, de sloge mine Kinder med Forhaanelse, de flokkede sig til Hobe imod mig.
11 Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin.
Gud overantvordede mig til en uretfærdig og lod mig komme i de ugudeliges Hænder.
12 Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen;
Jeg var rolig; men han sønderrev mig og tog mig i Nakken og sønderslog mig og oprejste mig til en Skive for sig.
13 hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni.
Hans Skytter omringe mig, han sønderskærer mine Nyrer og sparer ikke, han udgyder min Galde paa Jorden.
14 Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.
Han gennembryder mig med Stød paa Stød, han løber imod mig som en Krigshelt.
15 Minä ompelin säkin iholleni ja painoin sarveni tomuun.
Jeg syede Sæk omkring min Hud og lagde mit Horn i Støvet.
16 Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys,
Mit Ansigt blusser af Graad, og Dødens Skygge hviler over mine Øjenlaage,
17 vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.
skønt ingen Uret er i mine Hænder, og min Bøn er ren.
18 Maa, älä peitä minun vertani, ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa!
O Jord! skjul ikke mit Blod, og ingen Grænse være for mit Raab.
19 Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa.
Alt nu, se, i Himmelen er mit Vidne, og min Talsmand er i det høje.
20 Ystäväni pitävät minua pilkkanansa-Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,
Mine Venner ere blevne mine Bespottere, med Taarer vender mit Øje sig til Gud,
21 että hän hankkisi miehelle oikeuden Jumalaa vastaan ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan.
at han vilde skifte Ret mellem Manden og Gud, imellem Menneskets Barn og hans Næste.
22 Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja."
Thi faa Aar skulle endnu komme, saa gaar jeg bort ad en Vej, ad hvilken jeg ikke kommer tilbage.
