< Jobin 15 >

1 Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
Entonces Elifaz, el temanita, respondió y dijo:
2 "Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella?
“¿Acaso un hombre sabio respondería con un ‘conocimiento’ tan vacío que no es más que un montón de aire caliente?
3 Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä?
No discutiría con discursos inútiles usando palabras que no hacen ningún bien.
4 Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta.
Pero tú estás acabando con el temor de Dios y destruyendo la comunión con él.
5 Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen.
Son tus pecados los que están hablando, y estás eligiendo palabras engañosas.
6 Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan.
Tu propia boca te condena, no yo; tus propios labios testifican contra ti.
7 Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat?
“¿Fuiste tú el primero en nacer? ¿Naciste antes de que se crearan las colinas?
8 Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi?
¿Estabas allí escuchando en el consejo de Dios? ¿Acaso la sabiduría sólo te pertenece a ti?
9 Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi?
¿Qué sabes tú que nosotros no sabemos? ¿Qué entiendes tú que nosotros no entendamos?
10 Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi.
¡Tenemos entre nosotros ancianos, canosos, mucho mayores que tu padre!
11 Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin?
“¿Las comodidades que Dios proporciona son demasiado pocas para ti? ¿No te bastan las suaves palabras de Dios?
12 Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi,
¿Por qué te dejas llevar por tus emociones?
13 niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja?
¿Por qué tus ojos relampaguean de ira, que te vuelves contra Dios y te permites hablar así?
14 Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!
¿Quién puede decir que está limpio? ¿Qué ser humano puede decir que hace lo correcto?
15 Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä,
Mira, Dios ni siquiera confía en sus ángeles: ¡ni siquiera los seres celestiales son puros a sus ojos!
16 saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.
¡Cuánto menos puros son los que están sucios y corrompidos, bebiendo en el pecado como si fuera agua!
17 Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt,
“Si estás dispuesto a escucharme, te lo mostraré. Te explicaré mis ideas.
18 mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet,
Esto es lo que han dicho los sabios, confirmado por sus antepasados,
19 niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:
aquellos a quienes sólo se les dio la tierra antes de que los extranjeros estuvieran allí.
20 'Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.
“Los malvados se retuercen de dolor toda su vida, durante todos los años que sobreviven estos opresores.
21 Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä.
Sonidos aterradores llenan sus oídos, e incluso cuando piensan que están a salvo, el destructor los atacará.
22 Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.
No creen que escaparán de la oscuridad; saben que una espada los espera.
23 Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.
Vagan en busca de comida, preguntando dónde está. Saben que su día de oscuridad está cerca.
24 Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.
La miseria y el tormento los abruman como a un rey que se prepara para la batalla.
25 Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,
Agitan sus puños en la cara de Dios, desafiando al Todopoderoso,
26 ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;
atacándolo insolentemente con sus escudos.
27 koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi,
“Han engordado en su rebeldía, sus vientres se han hinchado de grasa.
28 asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua,
Pero sus ciudades quedarán desoladas; vivirán en casas abandonadas que se desmoronan en ruinas.
29 jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.
Perderán sus riquezas, su riqueza no perdurará, sus posesiones no se extenderán por la tierra.
30 Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä.
“No escaparán de la oscuridad. Como un árbol cuyos brotes se consumen en un incendio forestal, el soplo de Dios lo hará desaparecer.
31 Älköön hän turvatko turhuuteen-hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus.
Que no confíen en cosas sin valor, porque su recompensa será inútil.
32 Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.
Esto se pagará por completo antes de que llegue su hora. Son como las ramas de los árboles que se marchitan,
33 Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa.
como las vides que pierden sus uvas inmaduras, o los olivos que pierden sus flores.
34 Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat.
Porque los que rechazan a Dios son estériles, y el fuego quemará las casas de los que aman los sobornos.
35 He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'"
Planean problemas y producen el mal, dando lugar al engaño”.

< Jobin 15 >