< Jobin 15 >

1 Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
To naah Taman acaeng Eliphaz mah,
2 "Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella?
palungha kami loe takhi hoi kanghmong lokthuih han oh maw? A zok to ni angyae bang ih takhi hoi koisak han oh maw?
3 Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä?
Tidoeh avang ai lok, to tih ai boeh loe atho om ai lok thuih han oh maw?
4 Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta.
Ue, nang loe Sithaw zithaih to na pahnawt sut boeh moe, Sithaw khae lawkthuihaih doeh na pakaa khoep boeh.
5 Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen.
Na pakha mah zaehaih to thuih moe, aling thaih kami ih lok to na patoh.
6 Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan.
Kai mah zaehaih kang net ai, na pakha mah ni ang net; ue, na palai mah na sethaih to thuih.
7 Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat?
Nang loe tapen tangsuek kami ah maw na oh? Maenawk sah ai naah sak ah na oh boeh maw?
8 Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi?
Sithaw khae hoi ih tamqu lok to na thaih vai maw? Palunghahaih tawn kami loe nang khue maw?
9 Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi?
Ka panoek o ai ih hmuen, timaw na panoek? Ka thaih o kop ai ih hmuen, timaw na thai kop?
10 Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi.
Nam pa pongah saning coeh, sampok kaminawk kaicae khaeah oh vop.
11 Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin?
Sithaw pathloephaih lok to na khawt ai vop maw? Hawk ih hmuen na suek vop maw?
12 Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi,
Tipongah palung koehhaih to na paroi moe, miktamai hoiah mik na padai loe?
13 niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja?
To tiah na oh pongah na ai maw Sithaw koeh ai ih hmuen to na sak moe, na pakha thung hoiah lok na tacawtsak?
14 Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!
Kami loe timaw, anih loe ciim thai tih maw? Nongpata mah tapen ih kami loe toeng thai tih maw?
15 Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä,
Khenah, Sithaw loe angmah ih kaciim kaminawk mataeng doeh oep ai; ue, a hmaa ah loe vannawk doeh ciim ai.
16 saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.
To tiah nahaeloe zaehaih tui baktih kanae, panuet thok kami cae loe kawkruk maw amhnong tih?
17 Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt,
Tahngai ah, kang thuih han vop; ka hnuk ih hmuen to kang thuih han vop;
18 mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet,
palungha kaminawk loe, ampanawk khae hoi hak ih hmuennawk to angphat ai ah thuih o:
19 niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:
nihcae acaeng han khue ni prae to paek, nihcae salakah acaeng kalah mi doeh om o ai.
20 'Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.
Kasae kami loe a hing thung patangkhang, pacaekthlaek thaih kami loe a hing thung karai tong han ih saningnawk to panoek ai.
21 Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä.
Anih ih naa loe zithaih lok hoiah koi; khosak hoih nathuem ah, a nuiah amrohaih to phak.
22 Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.
Anih loe vinghaih thung hoi loih hanah oephaih tawn ai; sumsen ni a zing sut boeh.
23 Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.
Anih loe amhet rumram moe, caaknaek to pakrong; a nuiah pha han koi vinghaih ani loe zoi boeh, tiah anih mah panoek.
24 Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.
Raihaih hoi palungboenghaih mah anih to tasoehsak moe, siangpahrang mah misatuk han amsakcoek baktih toengah, raihaih hoi palungboenghaih mah anih to pazawk.
25 Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,
Anih mah Sithaw to ban payangh thuih moe, Thacak Sithaw ih lok aek hanah tha pathok.
26 ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;
Kathah parai misa angvaenghaih aphawnawk to angkhuk moe, Sithaw to a hmang;
27 koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi,
anih ih mikhmai loe thawk hruk moe, a kaeng ih ngan doeh tasa bangah tacawt dok.
28 asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua,
Anih loe kamro tangcae vangpuinawk, mi mah doeh om haih ai ih, kamtimh tom imnawk ah ni khosak.
29 jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.
Anih loe angraeng thai mak ai, anih angraenghaih doeh cak mak ai; long nui khosak naah a tawnh ih hmuennawk doeh pung mak ai.
30 Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä.
Anih loe vinghaih thung hoi loih thai mak ai; anih ih tanghangnawk loe hmai mah kang ueloe, Sithaw pakha thung ih takhi mah hmut phaeng tih.
31 Älköön hän turvatko turhuuteen-hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus.
Avang ai hmuen oephaih hoiah angmah hoi angmah to angling hmah nasoe, to tih ai nahaeloe avang ai atho to ni anih mah hnu tih.
32 Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.
Anih loe atue pha ai naah azaem ueloe, tanghang doeh tacawt mak ai boeh.
33 Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa.
Anih loe hmin ai naah pakhrik ving ih misurthaih baktih, apawk kangmuen olive thingkung baktiah ni om tih.
34 Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat.
Sithaw tidoeh sah ai kaminawk loe azaem o tih; bokhaih tangqum koeh kaminawk ih kahni im loe hmai mah kang tih.
35 He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'"
Nihcae loe raihaih to zok ah pomh o moe, tidoeh avang ai caa to tapen o; nihcae ih zok loe alinghaih to ni pomh o, tiah a naa.

< Jobin 15 >