Jobin 13
1 "Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
Se, alt sammen har mitt øie sett, mitt øre hørt og merket sig.
2 Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
Det I vet, vet også jeg; jeg står ikke tilbake for eder.
3 Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.
Men jeg vil tale til den Allmektige, og jeg har lyst til å rettferdiggjøre mig for Gud.
4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
Men I spinner løgn sammen, I er alle dårlige læger.
5 Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!
Gid I vilde tie stille! Det skulde bli regnet eder til visdom.
6 Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.
Hør nu på min tilrettevisning og merk på refselsene fra mine leber!
7 Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;
Vil I tale urett til forsvar for Gud, og vil I til hans forsvar tale svik?
8 tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
Vil I ta hans parti, eller vil I være sakførere for Gud?
9 Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?
Vil det gå eder godt når han ransaker eder, eller vil I narre ham, som en narrer et menneske?
10 Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.
Han vil tukte eder, om I i lønndom tar parti for ham.
11 Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
Vil ikke hans høihet forferde eder, og redselen for ham falle over eder?
12 Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.
Eders tankesprog er askesprog; eders skanser blir til skanser av ler.
13 Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.
Ti, la mig være, så jeg kan tale, så får det komme over mig hvad det vil!
14 Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
Hvorfor skulde jeg bære mitt kjøtt mellem mine tenner? Jeg vil legge mitt liv i min hånd.
15 Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan.
Se, han vil drepe mig - jeg venter på ham; jeg vil bare rettferdiggjøre mine veier for hans åsyn.
16 Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.
Også det skal bli mig til frelse; for ingen gudløs kommer for hans åsyn.
17 Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.
Hør da nøie på mitt ord og la min forklaring trenge inn i eders ører!
18 Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.
Se, jeg har saken i orden; jeg vet jeg skal få rett.
19 Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
Hvem er den som vil gå i rette med mig? Ja, da vil jeg tie og opgi ånden.
20 Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:
Bare to ting må du ikke gjøre mot mig, da skal jeg ikke skjule mig for ditt åsyn:
21 ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;
Ta din hånd bort fra mig, og la ikke dine redsler forferde mig!
22 sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.
Så kall da, og jeg skal svare; eller la mig tale, og svar du mig!
23 Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
Hvor mange misgjerninger og synder har jeg? La mig få vite min brøde og min synd!
24 Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
Hvorfor skjuler du ditt åsyn og holder mig for din fiende?
25 Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat,
Vil du skremme et bortblåst blad og forfølge det tørre strå? -
26 koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
siden du idømmer mig så hårde lidelser og lar mig arve min ungdoms misgjerninger
27 koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -
og setter mine føtter i stokken og vokter på alle mine veier og drar en ring om mine fotsåler,
28 "Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."
og dette gjør du mot en som tæres bort som makk-ett tre, som et klædebon møllet har ett.
