Jobin 13
1 "Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
Siehe, das hat alles mein Auge gesehen und mein Ohr gehöret, und habe es verstanden.
2 Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
Was ihr wisset, das weiß ich auch, und bin nicht geringer denn ihr.
3 Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.
Doch wollte ich gerne wider den Allmächtigen reden und wollte gerne mit Gott rechten.
4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
Denn ihr deutet es fälschlich und seid alle unnütze Ärzte.
5 Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!
Wollte Gott, ihr schwieget; so würdet ihr weise.
6 Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.
Höret doch meine Strafe und merket auf die Sache, davon ich rede.
7 Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;
Wollt ihr Gott verteidigen mit Unrecht und für ihn List brauchen?
8 tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
Wollt ihr seine Person ansehen? Wollt ihr Gott vertreten?
9 Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?
Wird's euch auch wohlgehen, wenn er euch richten wird? Meinet ihr, daß ihr ihn täuschen werdet, wie man einen Menschen täuschet?
10 Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.
Er wird euch strafen, wo ihr Person ansehet heimlich.
11 Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
Wird er euch nicht erschrecken, wenn er sich wird hervortun, und seine Furcht wird über euch fallen?
12 Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.
Euer Gedächtnis wird verglichen werden der Asche, und euer Rücken wird wie ein Leimenhaufe sein.
13 Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.
Schweiget mir, daß ich rede; es soll mir nichts fehlen.
14 Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
Was soll ich mein Fleisch mit meinen Zähnen beißen und meine Seele in meine Hände legen?
15 Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan.
Siehe, er wird mich doch erwürgen, und ich kann's nicht erwarten; doch will ich meine Wege vor ihm strafen.
16 Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.
Er wird ja mein Heil sein; denn es kommt kein Heuchler vor ihn.
17 Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.
Höret meine Rede und meine Auslegung vor euren Ohren!
18 Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.
Siehe, ich habe das Urteil schon gefället; ich weiß, daß ich werde gerecht sein.
19 Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
Wer ist, der mit mir rechten will? Aber nun muß ich schweigen und verderben.
20 Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:
Zweierlei tu mir nur nicht, so will ich mich vor dir nicht verbergen:
21 ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;
Laß deine Hand ferne von mir sein, und dein Schrecken erschrecke mich nicht.
22 sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.
Rufe mir, ich will dir antworten; oder ich will reden, antworte du mir.
23 Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
Wie viel ist meiner Missetat und Sünden? Laß mich wissen meine Übertretung und Sünde!
24 Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
Warum verbirgest du dein Antlitz und hältst mich für deinen Feind?
25 Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat,
Willst du wider ein fliegend Blatt so ernst sein und einen dürren Halm verfolgen?
26 koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
Denn du schreibest mir an Betrübnis und willst mich umbringen um der Sünden willen meiner Jugend.
27 koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -
Du hast meinen Fuß in Stock gelegt und hast acht auf alle meine Pfade und siehest auf die Fußtapfen meiner Füße,
28 "Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."
der ich doch wie ein faul Aas vergehe und wie ein Kleid, das die Motten fressen.
