< Jobin 13 >

1 "Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
Lo, mine eye hath seen all [this], Mine ear hath heard and understood it.
2 Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
What ye know, [the same] do I know also: I am not inferior unto you.
3 Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.
Surely I would speak to the Almighty, And I desire to reason with God.
4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
But ye are forgers of lies; Ye are all physicians of no value.
5 Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!
Oh that ye would altogether hold your peace! And it would be your wisdom.
6 Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.
Hear now my reasoning, And hearken to the pleadings of my lips.
7 Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;
Will ye speak unrighteously for God, And talk deceitfully for him?
8 tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
Will ye show partiality to him? Will ye contend for God?
9 Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?
Is it good that he should search you out? Or as one deceiveth a man, will ye deceive him?
10 Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.
He will surely reprove you, If ye do secretly show partiality.
11 Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
Shall not his majesty make you afraid, And his dread fall upon you?
12 Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.
Your memorable sayings are proverbs of ashes, Your defences are defences of clay.
13 Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.
Hold your peace, let me alone, that I may speak; And let come on me what will.
14 Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
Wherefore should I take my flesh in my teeth, And put my life in my hand?
15 Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan.
Behold, he will slay me; I have no hope: Nevertheless I will maintain my ways before him.
16 Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.
This also shall be my salvation, That a godless man shall not come before him.
17 Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.
Hear diligently my speech, And let my declaration be in your ears.
18 Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.
Behold now, I have set my cause in order; I know that I am righteous.
19 Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
Who is he that will contend with me? For then would I hold my peace and give up the ghost.
20 Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:
Only do not two things unto me; Then will I not hide myself from thy face:
21 ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;
Withdraw thy hand far from me; And let not thy terror make me afraid.
22 sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.
Then call thou, and I will answer; Or let me speak, and answer thou me.
23 Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
How many are mine iniquities and sins? Make me to know my transgression and my sin.
24 Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
Wherefore hidest thou thy face, And holdest me for thine enemy?
25 Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat,
Wilt thou harass a driven leaf? And wilt thou pursue the dry stubble?
26 koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
For thou writest bitter things against me, And makest me to inherit the iniquities of my youth:
27 koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -
Thou puttest my feet also in the stocks, And markest all my paths; Thou settest a bound to the soles of my feet:
28 "Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."
Though I am like a rotten thing that consumeth, Like a garment that is moth-eaten.

< Jobin 13 >