< Jobin 12 >

1 Job vastasi ja sanoi:
Respondió Job y dijo:
2 "Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!
“De veras, vosotros sois hombres, y con vosotros morirá la sabiduría.
3 Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?
También yo tengo seso como vosotros; ninguna ventaja tenéis sobre mí; ¿y quién no sabe lo que decís?
4 Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.
¡Ludibrio soy de mis amigos! ¡Yo, que clamaba a Dios, y Él le respondía! ¡Yo, el recto e inocente, ahora objeto de oprobio!
5 Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.
¡Ignominia al que sufre! —así piensa el que vive sin cuidados—. ¡Caiga desprecio sobre aquel cuyo pie resbala!
6 Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." -
Las guaridas de los salteadores gozan de paz, seguros están los que irritan a Dios; a ellos Dios se lo otorga (todo).
7 "Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;
Pregunta, te ruego, a las bestias, y ellas te enseñarán, a las aves del cielo, y te lo dirán;
8 tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.
o habla con la tierra, y ella te instruirá; te lo contarán los peces del mar.
9 Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,
¿Quién de todos estos seres no sabe que la mano de Yahvé ha hecho (todas) las cosas?
10 hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" -
En su mano está el alma de todo viviente, y el soplo de toda carne humana.
11 "Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?"
¿No se ha hecho el oído para discernir las palabras; el paladar para gustar los manjares?
12 "Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." -
En los ancianos reside la sabiduría, y en la larga vida la prudencia;
13 "Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.
con Él, empero, están la sabiduría y el poder, suyo es el consejo y suya la inteligencia.
14 Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen; kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.
Lo que Él derriba, no será reedificado; si Él encierra al hombre, no hay quien lo libre.
15 Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
Si detiene las aguas, estas se secan; si las suelta, devastan la tierra.
16 Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.
En Él están el poder y el saber, suyos son el engañado y el que engaña.
17 Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.
Él hace andar a los consejeros privados (de consejo), y entontece a los jueces.
18 Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.
Él quita a los reyes la faja, y les ciñe los lomos, con una soga.
19 Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.
Hace andar a los sacerdotes descalzos, y a los grandes derriba.
20 Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.
Quita el habla a los más respetados, y a los ancianos los priva del juicio.
21 Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.
Vacía desprecio sobre los príncipes, y afloja el cinto de los fuertes.
22 Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.
Descubre lo oculto en las tinieblas, y saca a luz la sombra de la muerte.
23 Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.
Da prosperidad a los pueblos y los destruye, dilata a las naciones, y las reduce.
24 Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
Quita la inteligencia a los príncipes de los pueblos de la tierra, y los hace vagar por un desierto sin camino;
25 He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet."
andan a tientas en tinieblas, sin tener luz; Él los hace errar como a embriagados.”

< Jobin 12 >