Jobin 12
1 Job vastasi ja sanoi:
Porém Jó respondeu, dizendo:
2 "Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!
Verdadeiramente vós sois o povo; e convosco morrerá a sabedoria.
3 Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?
Também eu tenho entendimento como vós; e não sou inferior a vós; e quem há que não saiba coisas como essas?
4 Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.
Eu sou o motivo de riso de meus amigos, eu que invocava a Deus, e ele me respondia; o justo e íntegro serve de riso.
5 Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.
Na opinião de quem está descansado, a desgraça é desprezada, [como se] estivesse preparada aos que cujos pés escorregam.
6 Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." -
As tendas dos ladrões têm descanso, e os que irritam a Deus estão seguros; os que trazem [seu] deus em suas mãos.
7 "Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;
Verdadeiramente pergunta agora aos animais, que eles te ensinarão; e às aves dos céus, que elas te explicarão;
8 tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.
Ou fala com a terra, que ela te ensinará; até os peixes do mar te contarão.
9 Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,
Quem entre todas estas coisas não entende que a mão do SENHOR faz isto?
10 hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" -
Em sua mão está a alma de tudo quanto vive, e o espírito de toda carne humana.
11 "Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?"
Por acaso o ouvido não distingue as palavras, e o paladar prova as comidas?
12 "Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." -
Nos velhos está o conhecimento, e na longa idade o entendimento.
13 "Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.
Com [Deus] está a sabedoria e a força; o conselho e o entendimento lhe pertencem.
14 Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen; kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.
Eis que o que ele derruba não pode ser reconstruído; e ninguém pode libertar o homem a quem ele aprisiona.
15 Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
Eis que, [quando] ele detém as águas, elas se secam; [quando] ele as deixa sair, elas transtornam a terra.
16 Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.
Com ele está a força e a sabedoria; Seu é o que erra, e o que faz errar.
17 Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.
Ele leva os conselheiros despojados, e faz os juízes enlouquecerem.
18 Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.
Ele solta a atadura dos reis, e ata um cinto a seus lombos.
19 Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.
Ele leva os sacerdotes despojados, e transtorna os poderosos.
20 Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.
Ele tira a fala daqueles a quem os outros confiam, e tira o juízo dos anciãos.
21 Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.
Ele derrama menosprezo sobre os príncipes, e afrouxa o cinto dos fortes.
22 Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.
Ele revela as profundezas das trevas, e traz a sombra de morte à luz.
23 Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.
Ele multiplica as nações, e ele as destrói; ele dispersa as nações, e as reúne.
24 Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
Ele tira o entendimento dos líderes do povo da terra, e os faz vaguear pelos desertos, sem caminho.
25 He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet."
Nas trevas andam apalpando, sem terem luz; e os faz cambalear como a bêbados.
