Jobin 12
1 Job vastasi ja sanoi:
Sotheli Joob answeride, and seide,
2 "Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!
Therfor ben ye men aloone, that wisdom dwelle with you?
3 Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?
And to me is an herte, as and to you, and Y am not lowere than ye; for who knowith not these thingis, whiche ye knowen?
4 Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.
He that is scorned of his frend, as Y am, schal inwardli clepe God, and God schal here hym; for the symplenesse of a iust man is scorned.
5 Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.
A laumpe is dispisid at the thouytis of riche men, and the laumpe is maad redi to a tyme ordeyned.
6 Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." -
The tabernaclis of robberis ben plenteuouse, `ether ful of goodis; and boldli thei terren God to wraththe, whanne he hath youe alle thingis in to her hondis.
7 "Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;
No wondur, ax thou beestis, and tho schulen teche thee; and axe thou volatilis of the eir, and tho schulen schewe to thee.
8 tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.
Speke thou to the erthe, and it schal answere thee; and the fischis of the see schulen telle tho thingis.
9 Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,
Who knowith not that the hond of the Lord made alle these thingis?
10 hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" -
In whos hond the soule is of ech lyuynge thing, and the spirit, `that is, resonable soule, of ech fleisch of man.
11 "Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?"
Whether the eere demeth not wordis, and the chekis of the etere demen sauour?
12 "Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." -
Wisdom is in elde men, and prudence is in myche tyme.
13 "Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.
Wisdom and strengthe is at God; he hath counsel and vndurstondyng.
14 Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen; kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.
If he distrieth, no man is that bildith; if he schittith in a man, `noon is that openith.
15 Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
If he holdith togidere watris, alle thingis schulen be maad drie; if he sendith out tho watris, tho schulen distrie the erthe.
16 Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.
Strengthe and wisdom is at God; he knowith bothe hym that disseyueth and hym that is disseyued.
17 Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.
And he bryngith conselours in to a fonned eende, and iugis in to wondryng, ethir astonying.
18 Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.
He vnbindith the girdil of kyngis, and girdith her reynes with a coorde.
19 Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.
He ledith her prestis with out glorie, and he disseyueth the principal men, `ethir counselours;
20 Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.
and he chaungith the lippis of sothefast men, and takith awei the doctrine of elde men.
21 Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.
He schedith out dispisyng on princes, and releeueth hem, that weren oppressid.
22 Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.
Which schewith depe thingis fro derknessis; and bryngith forth in to liyt the schadewe of deeth.
23 Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.
Which multiplieth folkis, and leesith hem, and restorith hem destried in to the hool.
24 Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
Which chaungith the herte of princes of the puple of erthe; and disseyueth hem, that thei go in veyn out of the weie.
25 He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet."
Thei schulen grope, as in derknessis, and not in liyt; and he schal make hem to erre as drunken men.
