< Jobin 10 >

1 "Minun sieluni on kyllästynyt elämään; minä päästän valitukseni valloilleen ja puhun sieluni murheessa,
Mǝn ɵz jenimdin nǝprǝtlinimǝn; Ɵz dǝrdimni tɵküwalay; Ⱪǝlbimdiki aⱨ-zarimni sɵzliwalay.
2 minä sanon Jumalalle: 'Älä tuomitse minua syylliseksi; ilmaise minulle, miksi vaadit minua tilille.
Mǝn Tǝngrigǝ: «Mening gunaⱨimni bekitmǝ; manga kɵrsǝtkinki, Sǝn zadi nemǝ üqün mǝn bilǝn dǝwalixisǝn?
3 Onko sinulla hyötyä siitä, että teet väkivaltaa, että oman käsialasi hylkäät, mutta valaiset jumalattomain neuvoa?
Adǝmni ǝzgining, Ɵz ⱪolung bilǝn yaratⱪiningni qǝtkǝ ⱪaⱪⱪining Sanga paydiliⱪmu? Yamanlarning suyiⱪǝstigǝ nur qaqⱪining yahximu?
4 Onko sinulla lihan silmät, katsotko, niinkuin ihminen katsoo?
Sening kɵzüng insanningkidǝk ajizmu? Sǝn adǝmlǝr kɵrgǝndǝk hirǝ kɵrǝmsǝn?
5 Ovatko sinun päiväsi niinkuin ihmisen päivät, ovatko vuotesi niinkuin miehen vuodet,
Sening künliring ɵlidiƣan insanning künliridǝk qǝklikmu? Sening yilliring insanning yilliridǝk ⱪisⱪimu?
6 koska etsit vääryyttä minusta ja tutkit minun syntiäni,
Sǝn mening rǝzil adǝm ǝmǝslikimni bilip turup, Sening ⱪolungdin ⱪutuldurƣudǝk ⱨeqkimning yoⱪluⱪini bilip turup, Nemixⱪa mening hataliⱪimni sorap yürisǝn? Nemixⱪa mening gunaⱨimni sürüxtürisǝn?» — dǝymǝn.
7 vaikka tiedät, etten ole syyllinen ja ettei ole ketään, joka sinun käsistäsi auttaa?'
8 Sinun kätesi ovat minut luoneet ja tehneet; yhtäkaikki minut perin juurin tuhoat.
— Sǝn Ɵz ⱪolliring bilǝn meni xǝkillǝndürüp, bir gǝwdǝ ⱪilip yaratⱪansǝn; Biraⱪ Sǝn meni yoⱪatmaⱪqisǝn!
9 Muista, että sinä olet muovaillut minut niinkuin saven, ja nyt muutat minut tomuksi jälleen.
Sǝn layni yasiƣandǝk meni yasiƣiningni esingdǝ tutⱪaysǝn, dǝp yelinimǝn; Sǝn meni yǝnǝ tupraⱪⱪa ⱪayturamsǝn?
10 Etkö sinä valanut minua niinkuin maitoa ja juoksuttanut niinkuin juustoa?
Sǝn [ustiliⱪ bilǝn] meni süttǝk ⱪuyup qayⱪap, Meni irimqiktǝk uyutⱪan ǝmǝsmu?
11 Sinä puetit minut nahalla ja lihalla ja kudoit minut luista ja jänteistä kokoon.
Sǝn terǝ ⱨǝm ǝt bilǝn meni kiyindürgǝnsǝn, Ustihan ⱨǝm pǝy bilǝn birlǝxtürüp meni toⱪuƣansǝn.
12 Elämän ja armon olet sinä minulle suonut, ja sinun huolenpitosi on varjellut minun henkeni.
Sǝn manga ⱨayat ⱨǝm meⱨir-xǝpⱪǝt tǝⱪdim ⱪilƣansǝn, Sǝn sɵygüng bilǝn roⱨimdin hǝwǝr alding.
13 Mutta sinä kätkit sydämeesi tämän; minä tiedän, että tämä oli sinun mielessäsi:
Biraⱪ bu ixlar Sening ⱪǝlbingdǝ yoxuruⱪluⱪ idi; Bularning ǝslidǝ ⱪǝlbingdǝ püküklikini bilimǝn.
14 jos minä syntiä tein, niin sinä vartioitsit minua, ja minun rikostani et antanut anteeksi.
Gunaⱨ ⱪilƣan bolsam, Sǝn meni kɵzitip yürgǝn bolatting; Sǝn mening ⱪǝbiⱨlikimni jazalimay ⱪoymaytting.
15 Jos olisin syyllinen, niin voi minua! Ja vaikka olisin oikeassa, en kuitenkaan voisi päätäni nostaa, häpeästä kylläisenä ja kurjuuttani katsellen.
Rǝzil ⱨesablanƣan bolsam, manga bala kelǝtti! Ⱨǝm yaki ⱨǝⱪⱪaniy ⱨesablansammu, ⱪattiⱪ nomusⱪa qɵmüp, azabⱪa qɵmginimdǝ, Beximni yǝnila kɵtürüxkǝ jür’ǝt ⱪilalmayttim;
16 Jos minun pääni nousee, niin sinä ajat minua niinkuin leijona ja teet yhä ihmeitäsi minua vastaan.
Ⱨǝtta [beximni] kɵtürüxkǝ jür’ǝt ⱪilsammu, Sǝn ǝxǝddiy xirdǝk mening peyimgǝ qüxǝtting; Sǝn manga karamǝt küqüngni arⱪa-arⱪidin kɵrsitǝtting.
17 Sinä hankit yhä uusia todistajia minua vastaan, ja vihasi minuun kasvaa, ja sinä tuot vereksiä joukkoja minun kimppuuni.
Sǝn meni ǝyiblǝydiƣan guwaⱨqiliringni ⱪaytidin aldimƣa kǝltürisǝn; Manga ⱪaritilƣan ƣǝzipingni zor ⱪilisǝn; Küqliring manga ⱪarxi dolⱪunlap kǝlmǝktǝ.
18 Miksi toit minut ilmoille äitini kohdusta? Jospa olisin kuollut, ihmissilmän näkemätönnä!
Sǝn ǝslidǝ nemixⱪa meni baliyatⱪudin qiⱪarƣansǝn? Kaxki, mǝn qaqrap kǝtkǝn bolsam, ⱨeq adǝm meni kɵrmǝs idi!
19 Niin minä olisin, niinkuin minua ei olisi ollutkaan; minut olisi kannettu äidin kohdusta hautaan.
Mǝn ⱨeqⱪaqan bolmiƣan bolattim! Baliyatⱪudin biwasitǝ gɵrgǝ apirilƣan bolattim!
20 Ovathan päiväni vähissä; hän antakoon minun olla rauhassa, hän kääntyköön minusta pois, että hiukkasen ilostuisin,
Mening azƣinǝ künlirim tügǝy degǝn ǝmǝsmu? Xunga mǝn barsa kǝlmǝs yǝrgǝ barƣuqǝ, — Ⱪarangƣuluⱪ, ɵlüm sayǝ bolƣan zeminƣa, — Zulmǝt bir zeminƣa, yǝni ⱪarangƣuluⱪning ɵzining zeminiƣa, Ɵlüm sayisining zeminiƣa, Tǝrtipsiz, ⱨǝtta ɵz nuri ⱪapⱪarangƣu ⱪilinƣan xu zeminƣa barƣuqǝ, Manga azraⱪ jan kirix üqün, Ixingni bir dǝⱪiⱪǝ tohtat, mǝndin neri bol!».
21 ennenkuin lähden, ikinä palajamatta, pimeyden ja synkeyden maahan,
22 maahan, jonka pimeys on synkkä pilkkopimeä ja sekasorto ja jossa valkeneminenkin on pimeyttä."

< Jobin 10 >