Jobin 10
1 "Minun sieluni on kyllästynyt elämään; minä päästän valitukseni valloilleen ja puhun sieluni murheessa,
我實在厭惡我的生活，我要任意苦訴我的怨情，傾吐我心中的酸苦。
2 minä sanon Jumalalle: 'Älä tuomitse minua syylliseksi; ilmaise minulle, miksi vaadit minua tilille.
我要對天主說：不要定我的罪! 請告訴我：你為何與我作對﹖
3 Onko sinulla hyötyä siitä, että teet väkivaltaa, että oman käsialasi hylkäät, mutta valaiset jumalattomain neuvoa?
你對親手所造的，加以虐待和厭棄，卻顯揚惡人的計劃，為你豈有好處﹖
4 Onko sinulla lihan silmät, katsotko, niinkuin ihminen katsoo?
你豈有肉眼，或者也像人一樣觀看嗎﹖
5 Ovatko sinun päiväsi niinkuin ihmisen päivät, ovatko vuotesi niinkuin miehen vuodet,
你的日月豈像人的日月﹖你的年歲豈像人的年歲﹖
6 koska etsit vääryyttä minusta ja tutkit minun syntiäni,
你竟考查我的邪惡，追究我的罪過。
7 vaikka tiedät, etten ole syyllinen ja ettei ole ketään, joka sinun käsistäsi auttaa?'
其實你知道我並沒有罪過，也知道無人能拯救我脫離你的掌握。
8 Sinun kätesi ovat minut luoneet ja tehneet; yhtäkaikki minut perin juurin tuhoat.
你親手形成了我，創造了我；此後你又轉念想消滅我。
9 Muista, että sinä olet muovaillut minut niinkuin saven, ja nyt muutat minut tomuksi jälleen.
求你記憶：你造我時就像摶泥，難道還使我歸於泥土﹖
10 Etkö sinä valanut minua niinkuin maitoa ja juoksuttanut niinkuin juustoa?
你不是將我像奶倒出，使我凝結像一塊奶餅﹖
11 Sinä puetit minut nahalla ja lihalla ja kudoit minut luista ja jänteistä kokoon.
用皮和肉作我的衣服，用骨和筋把我全身聯絡起來﹖
12 Elämän ja armon olet sinä minulle suonut, ja sinun huolenpitosi on varjellut minun henkeni.
是你將我生命的恩惠賜給了我，細心照顧維持了我的氣息。
13 Mutta sinä kätkit sydämeesi tämän; minä tiedän, että tämä oli sinun mielessäsi:
這些事早已藏在你心中，我知道你久有此意：
14 jos minä syntiä tein, niin sinä vartioitsit minua, ja minun rikostani et antanut anteeksi.
你監視我，看我是否犯罪；如果我有罪；你決不放過。
15 Jos olisin syyllinen, niin voi minua! Ja vaikka olisin oikeassa, en kuitenkaan voisi päätäni nostaa, häpeästä kylläisenä ja kurjuuttani katsellen.
我若有罪，我就有禍了! 我若有義，也不敢抬頭，因為我已備嘗凌辱，吃盡苦頭。
16 Jos minun pääni nousee, niin sinä ajat minua niinkuin leijona ja teet yhä ihmeitäsi minua vastaan.
我若抬頭，你就像獅子追捕我，向我表現你的奇能，
17 Sinä hankit yhä uusia todistajia minua vastaan, ja vihasi minuun kasvaa, ja sinä tuot vereksiä joukkoja minun kimppuuni.
重新襲擊我，加倍對我洩怒。
18 Miksi toit minut ilmoille äitini kohdusta? Jospa olisin kuollut, ihmissilmän näkemätönnä!
你為何叫我出離母胎﹖不如我那時斷氣，無人見我，
19 Niin minä olisin, niinkuin minua ei olisi ollutkaan; minut olisi kannettu äidin kohdusta hautaan.
就好像從未有過我一樣，一出母胎即被送入墳墓。
20 Ovathan päiväni vähissä; hän antakoon minun olla rauhassa, hän kääntyköön minusta pois, että hiukkasen ilostuisin,
我生存的日月不是很少嗎﹖你且放開我罷!
21 ennenkuin lähden, ikinä palajamatta, pimeyden ja synkeyden maahan,
趁我去而不返，未到冥暗死影之地，
22 maahan, jonka pimeys on synkkä pilkkopimeä ja sekasorto ja jossa valkeneminenkin on pimeyttä."
即光明也是黑暗之地以前，讓我自在一下罷!
