Jeremian 52

1 Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.

Sedekíja je bil star enaindvajset let, ko je začel kraljevati in v Jeruzalemu je kraljeval enajst let. Ime njegove matere je bilo Hamutála, hči Jeremija iz Libne.

2 Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan samoin kuin Joojakim oli tehnyt.

Počel je to, kar je bilo zlo v Gospodovih očeh, glede na vse, kar je storil Jojakím.

3 Sillä Herran vihan tähden kävi näin Jerusalemille ja Juudalle, kunnes hän vihdoin heitti heidät pois kasvojensa edestä.

Kajti zaradi Gospodove jeze se je to zgodilo v Jeruzalemu in v Judu, dokler jih ni zavrgel izpred svoje prisotnosti, da se je Sedekíja uprl zoper babilonskega kralja.

4 Sidkia kapinoi Baabelin kuningasta vastaan. Hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, sen kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, hyökkäsi Nebukadressar, Baabelin kuningas, koko sotajoukollaan Jerusalemin kimppuun; ja he asettuivat leiriin sitä vastaan ja rakensivat saartovarusteet sitä vastaan yltympäri.

Pripetilo se je v devetem letu njegovega kraljevanja, v desetem mesecu, na deseti dan meseca, da je prišel babilonski kralj Nebukadnezar, on in vsa njegova vojska, zoper [prestolnico] Jeruzalem in se utaboril zoper njo in zoper njo naokoli zgradil trdnjave.

5 Näin kaupunkia piiritettiin kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen asti.

Tako je bilo mesto oblegano do enajstega leta kralja Sedekíja.

6 Mutta neljännessä kuussa, kuukauden yhdeksäntenä päivänä, kun nälänhätä ahdisti kaupunkia eikä maakansallakaan ollut leipää,

In v četrtem mesecu, na deveti dan meseca, je bila huda lakota v mestu, tako da ni bilo kruha za ljudstvo dežele.

7 valloitettiin kaupunki, ja kaikki sotilaat pakenivat ja lähtivät ulos kaupungista yöllä molempien muurien välitse vievää porttitietä, joka on kuninkaan puutarhan puolella, kaldealaisten ollessa kaupungin ympärillä, ja he kulkivat Aromaahan päin.

Potem je bilo mesto predrto in vsi bojevniki so pobegnili in ponoči odšli ven iz mesta, po poti velikih vrat med dvema zidovoma, kar je bilo poleg kraljevega vrta; (torej Kaldejci so bili pri mestu naokoli) in odšli so po poti ravnine.

8 Mutta kaldealaisten sotajoukko ajoi kuningasta takaa, ja he saavuttivat Sidkian Jerikon aroilla; ja kaikki hänen sotaväkensä oli jättänyt hänet ja hajaantunut.

Toda vojska Kaldejcev je zasledovala kralja in Sedekíja dohitela na ravninah Jerihe; in vsa njegova vojska je bila razkropljena od njega.

9 Ja he ottivat kuninkaan kiinni ja veivät hänet Baabelin kuninkaan eteen Riblaan, joka on Hamatin maassa, ja tämä julisti hänelle tuomion.

Potem so prijeli kralja in ga odvedli gor k babilonskemu kralju v Riblo, v deželo Hamát; kjer je izrekel sodbo nad njim.

10 Ja Baabelin kuningas teurastutti Sidkian pojat hänen silmiensä edessä, ja myöskin kaikki Juudan ruhtinaat hän teurastutti Riblassa.

Babilonski kralj je Sedekíjeve sinove usmrtil pred njegovimi očmi. Usmrtil je tudi vse Judove prince v Ribli.

11 Ja Sidkialta Baabelin kuningas sokaisutti silmät, kytketti hänet vaskikahleisiin ja vei hänet Baabeliin, ja hän pani hänet vankihuoneeseen, jossa hän oli kuolinpäiväänsä asti.

Potem je iztaknil Sedekíjeve oči; in babilonski kralj ga je zvezal v verige in ga odvedel v Babilon in ga vtaknil v ječo do dneva njegove smrti.

12 Viidennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, Baabelin kuninkaan Nebukadressarin yhdeksäntenätoista hallitusvuotena, tuli Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, joka palveli Baabelin kuningasta, Jerusalemiin.

Torej v petem mesecu, na deseti dan meseca, kar je bilo devetnajsto leto babilonskega kralja Nebukadnezarja je prišel Nebuzaradán, poveljnik straže, ki je služil babilonskemu kralju, v Jeruzalem.

13 Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaikki Jerusalemin talot; kaikki ylhäisten talot hän poltti tulella.

Požgal je Gospodovo hišo, kraljevo hišo, vse jeruzalemske hiše in vse hiše velikih mož je požgal z ognjem.

14 Ja koko kaldealaisten sotajoukko, joka henkivartijain päälliköllä oli mukanaan, repi maahan kaikki Jerusalemin muurit, yltympäri.

Vsa vojska Kaldejcev, ki je bila s poveljnikom straže, je porušila vse zidove naokoli Jeruzalema.

15 Ja Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, siirsi maasta pois osan kansan köyhiä ja kansan tähteitä, mitä oli jäljellä kaupungissa, sekä ne, jotka olivat menneet Baabelin kuninkaan puolelle, ja loput käsityöläisistä.

Potem je Nebuzaradán, poveljnik straže, odvedel proč ujetništvo, nekatere izmed revnega ljudstva in preostanek ljudstva, ki je ostalo v mestu in tiste, ki so pobegnili proč, ki so pobegnili k babilonskemu kralju in preostanek množice.

16 Mutta osan maan köyhiä Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, jätti jäljelle viinitarhureiksi ja peltomiehiksi.

Toda Nebuzaradán, poveljnik straže, je pustil nekatere izmed revnih dežele za obrezovalce trte in za poljedelce.

17 Vaskipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, altaiden telineet ja vaskimeren, jotka olivat Herran temppelissä, kaldealaiset särkivät ja veivät kaiken niiden vasken Baabeliin.

Tudi stebre iz brona, ki so bili v Gospodovi hiši in podnožja in bronasto morje, ki je bilo v Gospodovi hiši, so Kaldejci zlomili in ves bron od tega odnesli v Babilon.

18 Ja kattilat, lapiot, veitset, maljat, kupit ja kaikki vaskikalut, joita oli käytetty jumalanpalveluksessa, he ottivat pois.

Tudi kotle in lopate in utrinjala in skledice in žlice in vse posode iz brona, s katerimi so služili, so vzeli proč.

19 Samoin otti henkivartijain päällikkö vadit, hiilipannut, maljat, kattilat, lampunjalat, kupit ja kulhot, jotka olivat läpeensä kultaa tai hopeata.

In umivalnike in ponve za žerjavico in skledice in kotle in svečnike in žlice in čaše; to, kar je bilo iz zlata, v zlatu in to, kar je bilo iz srebra, v srebru, je vzel proč poveljnik straže.

20 Molempien pylväiden, meren ja niiden kahdentoista vaskiraavaan, jotka olivat telineiden alla-kaikkien niiden esineiden, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin-niiden vaski ei ollut punnittavissa.

Dva stebra, eno morje in dvanajst bronastih bikov, ki so bili pod podnožji, ki jih je kralj Salomon naredil v Gospodovi hiši: brona vseh teh posod je bilo brez teže.

21 Pylväistä oli toisen pylvään korkeus kahdeksantoista kyynärää, ja kahdentoista kyynärän pituinen nauha ulottui sen ympäri. Sen vahvuus oli neljä sormenleveyttä; se oli ontto.

In glede stebrov, višina enega stebra je bila osemnajst komolcev; in obdajal ga je okrasni trak dvanajstih komolcev; in njegova debelina je bila štiri prste; bil je votel.

22 Ja sen päässä oli pylväänpää vaskesta; toisen pylväänpään korkeus oli viisi kyynärää, ja pylväänpään päällä oli ristikkokoriste ja granaattiomenia yltympäri, kaikki vaskea; ja samanlaiset oli toisessa pylväässä ynnä granaattiomenat.

Na njem je bil kapitel iz brona; in višina enega kapitela je bila pet komolcev, z mrežo in granatnimi jabolki naokoli na kapitelih, vsi iz brona. Tudi drugi steber in granatna jabolka so bili podobni tem.

23 Granaattiomenia oli yhdeksänkymmentä kuusi ulospäin; kaikkiaan oli granaattiomenia sata ristikkokoristeen päällä yltympäri.

In tam je bilo šestindevetdeset granatnih jabolk na eni strani; in vseh granatnih jabolk na mreži je bilo sto naokoli.

24 Ja henkivartijain päällikkö otti ylimmäisen papin Serajan ja häntä lähimmän papin Sefanjan sekä kolme ovenvartijaa,

In poveljnik straže je vzel vélikega duhovnika Serajája in drugega duhovnika Cefanjája in tri čuvaje vrat.

25 ja kaupungista hän otti yhden hoviherran, joka oli sotaväen tarkastaja, ja seitsemän kuninkaan lähintä miestä, jotka tavattiin kaupungista, sekä sotapäällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli ottaa maan kansaa sotapalvelukseen, ja kuusikymmentä miestä maakansasta, jotka tavattiin kaupungista.

Iz mesta je vzel tudi evnuha, ki je bil zadolžen za bojevnike in sedem mož izmed njih, ki so bili blizu kraljevi osebi, ki so bili najdeni v mestu; in glavnega pisarja vojske, ki je nabiral ljudstvo dežele; in šestdeset mož izmed ljudstva dežele, ki so bili najdeni v sredi mesta.

26 Nämä otti Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, ja vei heidät Baabelin kuninkaan eteen Riblaan.

Tako jih je Nebuzaradán, poveljnik straže, vzel in jih privedel k babilonskemu kralju v Riblo.

27 Ja Baabelin kuningas antoi lyödä heidät kuoliaaksi Riblassa Hamatin maassa. Ja niin Juuda siirrettiin pois maastansa.

Babilonski kralj jih je udaril in jih usmrtil v Ribli, v deželi Hamát. Tako je bil Juda ujet odveden proč iz svoje lastne dežele.

28 Tämä on se kansa, jonka Nebukadressar vei pakkosiirtolaisuuteen: seitsemäntenä vuotena kolmetuhatta kaksikymmentä kolme juutalaista,

To je ljudstvo, ki ga je Nebukadnezar odvedel proč ujete: v sedmem letu tri tisoč triindvajset Judov;

29 Nebukadressarin kahdeksantenatoista hallitusvuotena kahdeksansataa kolmekymmentä kaksi henkeä Jerusalemista,

v osemnajstem letu Nebukadnezarja je iz Jeruzalema odvedel zajetih osemsto dvaintrideset oseb;

30 Nebukadressarin kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena vei Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, seitsemänsataa neljäkymmentä viisi juutalaista pakkosiirtolaisuuteen-yhteensä neljätuhatta kuusisataa henkeä.

v triindvajsetem letu Nebukadnezarja je Nebuzaradán, poveljnik straže, odvedel proč judovske ujetnike, sedemsto petinštirideset oseb. Vseh oseb je bilo štiri tisoč šeststo.

31 Mutta kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena siitä, kun Joojakim, Juudan kuningas, oli viety pakkosiirtolaisuuteen, kahdennessatoista kuussa, kuukauden kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä, korotti Evil-Merodak, Baabelin kuningas, samana vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Juudan kuninkaan Joojakinin pään ja päästi hänet pois vankilasta.

Pripetilo se je v sedemintridesetem letu ujetništva Judovega kralja Jojahína, v dvanajstem mesecu, na petindvajseti dan meseca, da je babilonski kralj Evíl Merodáh v prvem letu svojega kraljevanja povzdignil glavo Judovega kralja Jojahína in ga privedel iz ječe.

32 Ja hän puhutteli häntä ystävällisesti ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi muitten kuningasten istuimia, jotka olivat hänen tykönänsä Baabelissa.

Prijazno je govoril z njim in njegov prestol postavil nad prestole kraljev, ki so bili z njim v Babilonu.

33 Hän sai panna pois vanginpuvun ja aina aterioida hänen luonaan, niin kauan kuin eli.

Spremenil je njegove jetniške obleke in nenehno je jedel kruh pred njim, vse dni svojega življenja.

34 Ja hän sai Baabelin kuninkaalta elatuksensa, vakinaisen elatuksen, mitä kunakin päivänä tarvitsi, kuolinpäiväänsä asti, niin kauan kuin eli.

Glede njegove prehrane mu je bil od babilonskega kralja dan nenehen delež hrane, vsak dan obrok do dneva njegove smrti, vse dni njegovega življenja.