Jeremian 52
1 Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.
Cedeķija bija divdesmit un vienu gadu vecs, kad tapa par ķēniņu, un valdīja vienpadsmit gadus Jeruzālemē; viņa mātes vārds bija Amutale, Jeremijas meita no Libnas.
2 Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan samoin kuin Joojakim oli tehnyt.
Un viņš darīja, kas bija ļauns Tā Kunga acīs, tā kā Jojaķims bija darījis.
3 Sillä Herran vihan tähden kävi näin Jerusalemille ja Juudalle, kunnes hän vihdoin heitti heidät pois kasvojensa edestä.
Jo tā notika Tā Kunga bardzības dēļ pret Jeruzālemi un pret Jūdu, līdz kamēr Viņš tos atmeta no Sava vaiga. Un Cedeķija atkāpās no Bābeles ķēniņa.
4 Sidkia kapinoi Baabelin kuningasta vastaan. Hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, sen kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, hyökkäsi Nebukadressar, Baabelin kuningas, koko sotajoukollaan Jerusalemin kimppuun; ja he asettuivat leiriin sitä vastaan ja rakensivat saartovarusteet sitä vastaan yltympäri.
Un viņa valdīšanas devītā gadā, desmitā mēnesī, desmitā mēneša dienā, Nebukadnecars, Bābeles ķēniņš, nāca pats ar visu savu karaspēku pret Jeruzālemi, un tie apmetās ap viņu un uztaisīja pret viņu visapkārt vaļņus.
5 Näin kaupunkia piiritettiin kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen asti.
Tā tā pilsēta tapa apsēsta līdz ķēniņa Cedeķijas vienpadsmitam gadam.
6 Mutta neljännessä kuussa, kuukauden yhdeksäntenä päivänä, kun nälänhätä ahdisti kaupunkia eikä maakansallakaan ollut leipää,
Ceturtā mēnesī, devītā mēneša dienā, bads augtin auga pilsētā, un zemiem ļaudīm nebija vairs maizes.
7 valloitettiin kaupunki, ja kaikki sotilaat pakenivat ja lähtivät ulos kaupungista yöllä molempien muurien välitse vievää porttitietä, joka on kuninkaan puutarhan puolella, kaldealaisten ollessa kaupungin ympärillä, ja he kulkivat Aromaahan päin.
Tad ielauzās pilsētā un visi karavīri bēga un izgāja naktī no pilsētas ārā pa vārtu ceļu starp abiem mūriem pie ķēniņa dārza. Bet Kaldeji bija visapkārt ap pilsētu.
8 Mutta kaldealaisten sotajoukko ajoi kuningasta takaa, ja he saavuttivat Sidkian Jerikon aroilla; ja kaikki hänen sotaväkensä oli jättänyt hänet ja hajaantunut.
Un viņi gāja pa klajuma ceļu; bet Kaldeju spēks dzinās ķēniņam pakaļ un panāca Cedeķiju Jērikus klajumos, un viss viņa spēks izklīda no viņa nost.
9 Ja he ottivat kuninkaan kiinni ja veivät hänet Baabelin kuninkaan eteen Riblaan, joka on Hamatin maassa, ja tämä julisti hänelle tuomion.
Tad tie sagrāba ķēniņu un viņu noveda pie Bābeles ķēniņa uz Riblu Hamatas zemē, un tas sprieda tiesu par viņu.
10 Ja Baabelin kuningas teurastutti Sidkian pojat hänen silmiensä edessä, ja myöskin kaikki Juudan ruhtinaat hän teurastutti Riblassa.
Un Bābeles ķēniņš nokāva Cedeķijas bērnus priekš viņa acīm, ir visus Jūda lielkungus viņš nokāva Riblā,
11 Ja Sidkialta Baabelin kuningas sokaisutti silmät, kytketti hänet vaskikahleisiin ja vei hänet Baabeliin, ja hän pani hänet vankihuoneeseen, jossa hän oli kuolinpäiväänsä asti.
Un viņš izdūra Cedeķijam acis un viņu saistīja ar divām vara ķēdēm; un Bābeles ķēniņš viņu noveda uz Bābeli un viņu lika cietuma namā līdz viņa miršanas dienai.
12 Viidennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, Baabelin kuninkaan Nebukadressarin yhdeksäntenätoista hallitusvuotena, tuli Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, joka palveli Baabelin kuningasta, Jerusalemiin.
Pēc tam, piektā mēnesī, desmitā mēneša dienā, tas bija ķēniņa Nebukadnecara, Bābeles ķēniņa, deviņpadsmitais gads, NebuzarAdans, pils karavīru virsnieks, kas stāvēja Bābeles ķēniņa priekšā, nāca uz Jeruzālemi,
13 Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaikki Jerusalemin talot; kaikki ylhäisten talot hän poltti tulella.
Un sadedzināja Tā Kunga namu un ķēniņa namu līdz ar visiem Jeruzālemes namiem, un visus lielos namus viņš sadedzināja ar uguni.
14 Ja koko kaldealaisten sotajoukko, joka henkivartijain päälliköllä oli mukanaan, repi maahan kaikki Jerusalemin muurit, yltympäri.
Un viss Kaldeju spēks, kas bija pie pils karavīru virsnieka, nolauza visus Jeruzālemes mūrus visapkārt.
15 Ja Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, siirsi maasta pois osan kansan köyhiä ja kansan tähteitä, mitä oli jäljellä kaupungissa, sekä ne, jotka olivat menneet Baabelin kuninkaan puolelle, ja loput käsityöläisistä.
Bet zemas kārtas ļaudis un tos atlikušos, kas pilsētā bija atlicināti, un tos bēgļus, kas bija pārgājuši pie Bābeles ķēniņa, un tos citus darba ļaudis, pils karavīru virsnieks Nebuzar Adans, aizveda projām.
16 Mutta osan maan köyhiä Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, jätti jäljelle viinitarhureiksi ja peltomiehiksi.
Bet no tiem zemas kārtas ļaudīm tai zemē pils karavīru virsnieks NebuzarAdans kādus atlicināja par vīna dārzniekiem un arājiem.
17 Vaskipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, altaiden telineet ja vaskimeren, jotka olivat Herran temppelissä, kaldealaiset särkivät ja veivät kaiken niiden vasken Baabeliin.
Un Kaldeji nolauza tos vara pīlārus pie Tā Kunga nama un tos krēslus un to vara jūru, kas bija Tā Kunga namā, un veda visu viņas varu uz Bābeli.
18 Ja kattilat, lapiot, veitset, maljat, kupit ja kaikki vaskikalut, joita oli käytetty jumalanpalveluksessa, he ottivat pois.
Tie paņēma arī tos podus un tās lāpstas un dakšas un tos slakāmos traukus un biķerus un visus vara traukus, ko lietoja pie kalpošanas.
19 Samoin otti henkivartijain päällikkö vadit, hiilipannut, maljat, kattilat, lampunjalat, kupit ja kulhot, jotka olivat läpeensä kultaa tai hopeata.
Un pils karavīru virsnieks paņēma līdz tos kausus un vīraka traukus un slakāmos kausus un podus un lukturus un karotes un krūzes, kas bija tīra zelta un tīra sudraba,
20 Molempien pylväiden, meren ja niiden kahdentoista vaskiraavaan, jotka olivat telineiden alla-kaikkien niiden esineiden, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin-niiden vaski ei ollut punnittavissa.
Tos abus pīlārus, to vienu jūru, tos divpadsmit vara vēršus apakš tās un tos krēslus, ko ķēniņš Salamans bija taisījis priekš Tā Kunga nama. Tas varš no tā, no visiem tiem rīkiem, nebija sverams.
21 Pylväistä oli toisen pylvään korkeus kahdeksantoista kyynärää, ja kahdentoista kyynärän pituinen nauha ulottui sen ympäri. Sen vahvuus oli neljä sormenleveyttä; se oli ontto.
Un katra pīlāra augstums bija astoņpadsmit olektis un divpadsmit olekšu aukla gāja ap pīlāri apkārt, un tas varš bija četru pirkstu biezumā un vidū tukšs.
22 Ja sen päässä oli pylväänpää vaskesta; toisen pylväänpään korkeus oli viisi kyynärää, ja pylväänpään päällä oli ristikkokoriste ja granaattiomenia yltympäri, kaikki vaskea; ja samanlaiset oli toisessa pylväässä ynnä granaattiomenat.
Un tas kronis uz pīlāra bija no vara, un ikkatra kroņa augstums bija piecas olektis, un tīkla darbs un granātāboli bija ap to kroni visapkārt, viss no vara; un tāpat arī bija pie tā otra pīlāra, un arī tie granātāboli.
23 Granaattiomenia oli yhdeksänkymmentä kuusi ulospäin; kaikkiaan oli granaattiomenia sata ristikkokoristeen päällä yltympäri.
Un to granātābolu bija deviņdesmit seši pret visiem vējiem, visu granātābolu bija simts tam tīkla darbam visapkārt.
24 Ja henkivartijain päällikkö otti ylimmäisen papin Serajan ja häntä lähimmän papin Sefanjan sekä kolme ovenvartijaa,
Pils karavīru virsnieks ņēma augsto priesteri Seraju un to otru priesteri Cefaniju un trīs sliekšņa sargus,
25 ja kaupungista hän otti yhden hoviherran, joka oli sotaväen tarkastaja, ja seitsemän kuninkaan lähintä miestä, jotka tavattiin kaupungista, sekä sotapäällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli ottaa maan kansaa sotapalvelukseen, ja kuusikymmentä miestä maakansasta, jotka tavattiin kaupungista.
Un no pilsētas viņš ņēma vienu ķēniņa sulaini, kas bija celts pār tiem karavīriem, un septiņus vīrus no tiem, kas bija ap ķēniņu, kas pilsētā tapa atrasti, ir kara vadoņa rakstītāju, kas tās zemes ļaudis priekš kara uzrakstīja, un sešdesmit vīrus no tās zemes ļaudīm, kas pilsētā tapa atrasti.
26 Nämä otti Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, ja vei heidät Baabelin kuninkaan eteen Riblaan.
Tos pils karavīru virsnieks NebuzarAdans ņēma un veda pie Bābeles ķēniņa uz Riblu.
27 Ja Baabelin kuningas antoi lyödä heidät kuoliaaksi Riblassa Hamatin maassa. Ja niin Juuda siirrettiin pois maastansa.
Un Bābeles ķēniņš tos sita un nokāva Riblā Hamatas zemē. Tā Jūda no savas zemes tapa aizvests.
28 Tämä on se kansa, jonka Nebukadressar vei pakkosiirtolaisuuteen: seitsemäntenä vuotena kolmetuhatta kaksikymmentä kolme juutalaista,
Šie ir tie ļaudis, ko Nebukadnecars aizveda septītā gadā: trīs tūkstoš divdesmit trīs Jūdus;
29 Nebukadressarin kahdeksantenatoista hallitusvuotena kahdeksansataa kolmekymmentä kaksi henkeä Jerusalemista,
Nebukadnecara astoņpadsmitā gadā: astoņsimt trīsdesmit divas dvēseles no Jeruzālemes.
30 Nebukadressarin kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena vei Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, seitsemänsataa neljäkymmentä viisi juutalaista pakkosiirtolaisuuteen-yhteensä neljätuhatta kuusisataa henkeä.
Nebukadnecara divdesmit trešā gadā, pils karavīru virsnieks NebuzarAdans aizveda septiņsimt četrdesmit piecas Jūdu dvēseles; pavisam četrtūkstoš un sešsimt dvēseles.
31 Mutta kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena siitä, kun Joojakim, Juudan kuningas, oli viety pakkosiirtolaisuuteen, kahdennessatoista kuussa, kuukauden kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä, korotti Evil-Merodak, Baabelin kuningas, samana vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Juudan kuninkaan Joojakinin pään ja päästi hänet pois vankilasta.
Bet trīsdesmit septītā gadā pēc Jojaķima, Jūda ķēniņa, aizvešanas, divpadsmitā mēnesī, divdesmit piektā mēneša dienā, Evil-Merodaks Bābeles ķēniņš savā pirmā valdīšanas gadā, paaugstināja Jojaķima, Jūda ķēniņa, galvu un to izveda no cietuma nama,
32 Ja hän puhutteli häntä ystävällisesti ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi muitten kuningasten istuimia, jotka olivat hänen tykönänsä Baabelissa.
Un runāja laipnīgi ar viņu un cēla viņa krēslu pār to ķēniņu krēsliem, kas pie viņa bija Bābelē.
33 Hän sai panna pois vanginpuvun ja aina aterioida hänen luonaan, niin kauan kuin eli.
Un pārmija viņa cietuma drēbes, un šis ēda maizi vienmēr viņa priekšā visu savu mūžu.
34 Ja hän sai Baabelin kuninkaalta elatuksensa, vakinaisen elatuksen, mitä kunakin päivänä tarvitsi, kuolinpäiväänsä asti, niin kauan kuin eli.
Un barība viņam vienmēr no Bābeles ķēniņa tapa dota, ikdienas nospriesta tiesa, līdz viņa miršanas dienai visu viņa mūžu.
