Jeremian 50

1 Sana, jonka Herra puhui Baabelia vastaan, kaldealaisten maata vastaan, profeetta Jeremian kautta.

Babylon hoi Khaldian kaminawk misa haih lok kawng pongah tahmaa Jeremiah khaeah angzo Angraeng ih lok loe,

2 "Julistakaa kansojen keskuudessa ja kuuluttakaa, nostakaa lippu; kuuluttakaa, älkää salatko. Sanokaa: Baabel on valloitettu, Beel on joutunut häpeään, kauhistunut on Merodak; sen jumalankuvat ovat joutuneet häpeään, kauhistuneet ovat sen kivijumalat.

prae kaminawk boih khaeah thui oh, tahmaih ai ah kahni to payang oh loe, kami boih panoek o sak ah; Babylon to lak o boeh, Bel sithaw loe azat paw boeh; Merodak sithaw doeh angkhaeh lawt boeh; anih ih krangnawk loe azat paw o boeh moe, koih o boih boeh.

3 Sillä sen kimppuun käy kansa pohjoisesta ja tekee sen maan autioksi, niin ettei siellä asukasta ole: niin ihmiset kuin eläimet pakenevat, menevät pois.

Anih misatuk hanah aluek bang ih prae maeto angzo ueloe, prae to amrosak tih, to prae thungah mi doeh om mak ai; kami hoi moi loe to ahmuen hoiah cawn o boih tih.

4 Niinä päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra, tulevat israelilaiset yhdessä Juudan miesten kanssa; he kulkevat itkien lakkaamatta ja etsivät Herraa, Jumalaansa.

To na ni hoi to atue thuem ah, Israel caanawk loe Judah caanawk hoi nawnto angzo o tih; mikkhraetui krakhaih hoiah caeh o ueloe, angmacae ih Angraeng Sithaw to pakrong o tih.

5 Siionia he kysyvät, sitä kohden ovat heidän kasvonsa käännetyt. Tulkaa! He liittyvät Herran kanssa iankaikkiseen liittoon, jota ei pidä unhotettaman.

Zion bangah anghae o ueloe, caehhaih loklam to dueng o tih, nihcae mah, Angzo oh, pahnet thai ai lokmaihaih hoiah Angraeng khaeah anghnai o si, tiah thui o tih boeh.

6 Kadonnut lammaslauma oli minun kansani. Heidän paimenensa olivat vieneet heidät harhaan eksyttäville vuorille; he kulkivat vuorelta kukkulalle, unhottivat lepopaikkansa.

Kai kaminawk loe anghmaa tuu baktiah oh o; angmacae tuutoep kaminawk mah loklam anghmang o haih pongah, mae nuiah loklam anghmang o boeh; nihcae loe mae hoi maesom bangah amhet o, angmacae anghakhaih ahmuen to anghmang o ving boeh.

7 Kaikki, jotka heitä tapasivat, söivät heitä, ja heidän vihollisensa sanoivat: 'Emme joudu syynalaisiksi'. Sillä he olivat tehneet syntiä Herraa vastaan, vanhurskauden asumusta, Herraa, heidän isiensä toivoa, vastaan.

Nihcae hnu kaminawk mah nihcae to hum o; nihcae ih misanawk mah, Nihcae loe angmacae ampanawk mah oep o ih Angraeng, nihcae toenghaih Angraeng nuiah zaehaih sak o pongah, kaicae mah sak ih hmuen loe zaehaih ah om ai, tiah a thuih o.

8 Paetkaa Baabelista, lähtekää pois kaldealaisten maasta, ja käykää kuin johtokauriit lauman edellä.

Babylon hoiah cawn oh; Khaldian prae thung hoiah tacawt oh; tuunawk hmaa ah kacaeh maeh tae baktiah om oh.

9 Sillä katso, minä herätän ja tuon Baabelia vastaan suurten kansojen joukon pohjoisesta maasta, ja ne asettuvat sotarintaan sitä vastaan. Sieltäkäsin se valloitetaan; heidän nuolensa ovat kuin voitollisen sankarin, joka ei tyhjänä palaja.

Khenah, kalen parai aluek bang ih prae kaminawk to ka pahruek moe, Babylon vangpui ah ka hoih han; nihcae mah Babylon tuk hanah amkhueng o ueloe, naeh o tih; nihcae ih kalii loe thacak misatuh kami ih kalii baktiah, kah koehhaih ahmuen to cop ai ah om mak ai.

10 Ja Kaldea joutuu ryöstettäväksi, kaikki sen ryöstäjät saavat yltäkyllin, sanoo Herra.

Khaldian loe to tiah amro tih; anih ih hmuenmae lomh kaminawk loe zok amhah o tih, tiah Angraeng mah thuih.

11 Iloitkaa vain, riemuitkaa vain, te minun perintöosani riistäjät, hypelkää kuin puiva hieho, ja hirnukaa kuin orhit:

Aw kai ih qawk lomh kami nangcae loe na kawnh o moe, palung nang hoe o; cang atii maitaw tala baktiah na thawk o hruk moe, maitaw taenawk baktiah nam buu o;

12 kuitenkin joutuu äitinne suureen häpeään, synnyttäjänne saa hävetä. Katso, pakanakansoista vihoviimeinen! Erämaa, kuiva maa ja aromaa!

to pongah nam no loe anghmang kathok ah khosah tih, nang tapenkung loe azat paw tih; khenah, prae thung boih ah kathoeng koek prae to praezaek, prae karoem hoi prae kangqo ah om tih.

13 Herran vihan tähden se on oleva asumaton, aivan autio. Jokainen, joka kulkee Baabelin ohitse, kauhistuu ja viheltää kaikille sen haavoille.

Angraeng palunghui pongah mi doeh a thungah om mak ai, angqai krang ah om tih boeh; Babylon taengah caeh kaminawk boih dawnrai o ueloe, anih patangkhanghaih to pahnui o thui tih.

14 Asettukaa sotarintaan Baabelia vastaan, yltympäri, kaikki jousenjännittäjät. Ampukaa sitä, älkää nuolia säästäkö; sillä se on tehnyt syntiä Herraa vastaan.

Babylon taeng boih ih misatukhaih ahmuen to la oh; anih loe Angraeg nuiah zaehaih sak pongah, kalii takoih kaminawk, paquem ai ah anih to kalii hoiah kaat oh!

15 Nostakaa sotahuuto sitä vastaan joka taholta. Se antautuu, sen pylväät kaatuvat, sen muurit sortuvat. Sillä tämä on Herran kosto. Kostakaa sille, tehkää sille, niinkuin sekin on tehnyt.

Anih taeng boih ah hang oh; anih loe ban payangh boeh; anih angdoethaih ahmuen hoi sipaenawk doeh amtim boeh; hae loe Angraeng lu lakhaih ah oh pongah, a nuiah lu la oh; anih mah sak ih hmuen baktih toengah a nuiah sah pae oh.

16 Tuhotkaa kylväjät Baabelista ja ne, jotka elonaikana sirppiin tarttuvat. Hävittäjän miekkaa pakoon he kääntyvät kukin oman kansansa tykö, pakenevat kukin omaan maahansa.

Babylon ah cang aah tue phak naah cangti haeh kami hoi cakra sin kami to anghmat o sak hmah; pacaekthlaek thaih kami ih sumsen to zit pongah, kami boih angmah ih kaminawk khaeah amlaem o ueloe, angmah prae ah cawn o boih tih.

17 Eksynyt lammas on Israel, leijonat ovat sen eksyksiin saaneet. Ensiksi Assurin kuningas söi sen, ja nyt viimeksi Nebukadressar, Baabelin kuningas, kalusi sen luut.

Israel loe anghaeh phang tuu ah ni oh; kaipuinawk mah anih to haek ving boeh; Assyria siangpahrang mah anih to caak hmaloe; hnukkhuem koekah Babylon siangpahrang Nebuchadnezzar mah anih ih ahuhnawk to khaeh pae boih.

18 Sentähden, näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä rankaisen Baabelin kuningasta ja hänen maatansa, niinkuin minä rankaisin Assurin kuningasta.

To pongah misatuh kaminawk ih Angraeng, Israel Sithaw mah, Khenah, Assyria siangpahrang ka thuitaek baktih toengah, Babylon siangpahrang hoi anih ih prae to ka thuitaek han, tiah thuih.

19 Ja minä tuon Israelin takaisin sen omille laidunmaille, ja se on käyvä laitumella Karmelilla ja Baasanissa ja tyydyttävä nälkänsä Efraimin vuorilla ja Gileadissa.

Toe Israel to angmah ohhaih ahmuen ah ka caeh haih let han, Karmel hoi Bashan ah anih to ka pacah han, Ephraim hoi Gilead mae nuiah anih hinghaih zok to amhah tih.

20 Niinä päivinä ja siihen aikaan, sanoo Herra, etsitään Israelin rikkomusta, eikä sitä enää ole, ja Juudan syntiä, eikä sitä löydetä; sillä minä annan anteeksi niille, jotka minä jäännökseksi jätän.

To na ni hoi atue ah loe, Israel zaehaih to pakrong tih, toe maeto doeh hnu mak ai; Judah zaehaihnawk doeh pakrong tih, toe hnu mak ai; ka pathlung ih kaminawk ni ka tahmen han.

21 Käy Merataimin maan kimppuun ja Pekodin asukasten kimppuun. Aja heitä takaa, hävitä, vihi tuhon omaksi heidät, sanoo Herra, ja tee kaikki, mitä minä olen käskenyt sinun tehdä.

Merathaim prae hoi Pekod ah kaom kaminawk tuk hanah caeh oh; nihcae to hum oh loe tamit oh, tiah Angraeng mah thuih, kang thuih ih lok baktih toengah sah oh.

22 Sotahuuto kuuluu maassa, suuri hävityksen melske!

Misatukhaih lok hoi amrohaih lok loe prae thungah oh.

23 Kuinka rikottu ja särjetty onkaan se vasara, joka löi koko maanpiiriä! Kuinka onkaan Baabel tullut kauhistukseksi kansojen seassa!

Long boih atumhaih caki loe kawbangmaw koih ving moe, Babylon loe kawbangmaw prae kaminawk salakah angqai krang ah oh ving!

24 Minä viritin sinulle pyydyksen, ja niin sinut, Baabel, vangittiin tietämättäsi. Sinut tavattiin ja otettiin kiinni, sillä Herraa vastaan sinä ryhdyit taisteluun.

Aw Babylon, nang hanah thaang kang patung pae, nang loe panoek ai ah na man boeh; Angraeng ih lok to na aek pongah, nang to ang hnuk moe, ang naeh boeh.

25 Herra avasi asehuoneensa ja toi ulos vihansa aseet. Sillä Herra, Herra Sebaot, on tekevä työnsä kaldealaisten maassa.

Angraeng loe maiphaw suekhaih ahmuen to paongh moe, palung a phuihaih maiphawnawk to a sinh; hae tok loe Khaldian kaminawk ih prae thungah misatuh kaminawk ih Angraeng Sithaw mah sak ih tok ah oh.

26 Käykää sen kimppuun kaikilta ääriltä, avatkaa sen aitat, heittäkää ulos, mitä siinä on, läjään niinkuin lyhteet. Vihkikää se tuhon omaksi, älköön siitä tähdettä jääkö.

Kangthla parai ahmuen hoiah anih tuk hanah angzo oh loe, anih ih hmuenmae suekhaih imnawk to paong oh; anih to kamro hmuen angpop baktiah tapop oh loe, hnukkhuem ah paro oh; maeto doeh tahmat o hmah nasoe.

27 Hävittäkää kaikki sen härät, astukoot ne teurastettaviksi. Voi heitä! Sillä heidän päivänsä on tullut, heidän rangaistuksensa aika.

Anih ih maitaw taenawk to bop o boih ah; nihcae loe bohhaih ahmuen ah caeh o tathuk nasoe; nihcae loe khosak bing o! Nihcae thuitaekhaih ni hoi atue loe phak boeh.

28 Kuule! Pakenevia ja pakolaisia tulee Baabelin maasta Siioniin ilmoittamaan Herran, meidän Jumalamme, kostoa, kostoa Hänen temppelinsä puolesta.

Kaicae Angraeng Sithaw lu lakhaih hoi anih ih tempul lu lakhaih loe Babylon prae thung hoi kaloih, kacawn kaminawk mah Zion ah taphong o boeh.

29 Kutsukaa ampujat kokoon Baabelia vastaan, kaikki jousenjännittäjät: leiriytykää sen ympärille, älköön pääskö pakoon ainoakaan. Maksakaa sille sen tekojen mukaan; kaiken sen mukaan, mitä se on tehnyt, tehkää sillekin. Sillä se on uhitellut Herraa, Israelin Pyhää.

Babylon kah hanah kalii kaat thaih kaminawk to kawk cuu ah; anih to takui o khoep ah, maeto doeh pathlung o hmah; anih mah Israel Ciimcai Kami, Angraeng to amoek thuih pongah, a sak ih hmuen baktiah pathok oh; a sak ih hmuennawk boih baktiah a nuiah sah pae o toeng ah.

30 Sentähden sen nuorukaiset kaatuvat sen kaduilla, ja kaikki sotamiehet saavat surmansa sinä päivänä, sanoo Herra.

To pongah thendoengnawk loe loklam ah amtim o tih, to na niah loe Babylon misatuh kaminawk to sung o tih, tiah Angraeng mah thuih.

31 Katso, minä käyn sinun kimppuusi, sinä ylpeä, sanoo Herra, Herra Sebaot, sillä sinun päiväsi on tullut, sinun rangaistuksesi aika.

Aw amoek kami nang, khenah, nang to kang tuk han boeh, tiah misatuh kaminawk ih Angraeng Sithaw mah thuih; nang kang thuitaekhaih ni hoi atue loe phak boeh.

32 Ylpeä kompastuu ja kaatuu, eikä ole hänen nostajaansa. Ja minä sytytän hänen kaupunkinsa tuleen, ja se kuluttaa ne ja kaiken, mitä hänen ympärillänsä on.

Amoek kami loe amthaek ueloe, amtim tih, mi mah doeh pathawk mak ai; anih ih vangpuinawk to hmai hoiah ka thlaek pae han, a taengah kaom kaminawk boih hmai mah kang tih.

33 Näin sanoo Herra Sebaot: Sorrettuja ovat niin israelilaiset kuin Juudan miehet, ja kaikki heidän vangitsijansa pitävät heitä kiinni, he eivät tahdo päästää heitä irti.

Misatuh kaminawk ih Angraeng Sithaw mah, Israel hoi Judah loe pacaekthlaek ih kami ah oh o; naeh kaminawk mah nihcae to misong ah suek o, prawt han koeh o ai, tiah thuih.

34 Mutta heidän lunastajansa on väkevä, Herra Sebaot on hänen nimensä. Hän ajaa heidän asiansa, tuo rauhan maan päälle, mutta Baabelin asukkaille vavistuksen.

Toe nihcae krangkung loe thacak; anih loe misatuh kaminawk ih Angraeng, tiah ahmin oh; nihcae to Angraeng mah angsak haih tih, nihcae han prae monghaih to paek ueloe, monghaih om ai hmuen to Babylon ah sin pae lat tih.

35 Miekka kaldealaisten kimppuun, sanoo Herra, ja Baabelin asukasten kimppuun, sen ruhtinasten ja tietäjäin kimppuun!

Sumsen loe Khaldian kaminawk, Babylon ah kaom kaminawk, anih ih angraengnawk, anih ih palungha kaminawk nuiah oh boeh, tiah Angraeng mah thuih.

36 Miekka valhettelijain kimppuun, ja he typertyvät! Miekka sen sankarien kimppuun, ja he kauhistuvat!

Lok amlai kaminawk nuiah sumsen phak naah, nihcae loe amthu o tih; thacak misatuh kaminawk nuiah sumsen phak naah, nihcae palung boeng o tih.

37 Miekka sen hevosten ja vaunujen kimppuun ja kaiken sekakansan kimppuun, joka on sen keskellä, ja he muuttuvat naisiksi! Miekka sen aarteiden kimppuun, ja ne ryöstetään!

Sumsen loe hrangnawk, hrang lakoknawk hoi anih khaeah kaom congca kaminawk nuiah pha tih; nihcae loe nongpatanawk baktiah om o tih; hmuenmae suekhaih ahmuen ah sumsen phak naah, misanawk mah hmuenmae to lomh o boih tih.

38 Helle sen vetten kimppuun, ja ne kuivuvat! Sillä se on jumalankuvien maa, ja hirmujumaliinsa he uskaltavat mielettömästi.

Vangpui thungah tui kanghaih oh pongah, tuinawk loe kang o boih tih; to prae loe krangnawk hoiah koi, prae kaminawk loe a sak o ih krangnawk to oep o lat.

39 Sentähden tulevat sen asukkaiksi erämaan ulvojat ja ulisijat, ja kamelikurjet siellä asustavat. Ei sitä ikinä enää asuta, autioksi jää se polvesta polveen.

To ahmuen ah praezaek ih moisannawk, tasuinawk hoi bukbuhnawk ni om o tih; mi doeh to ahmuen ah om mak ai; adung maeto pacoeng maeto khoek to kami mah om haih mak ai boeh.

40 Niinkuin oli silloin, kun Jumala hävitti Sodoman ja Gomorran ja niiden naapurit, sanoo Herra, niin ei sielläkään ole kenkään asuva, ei yksikään ihmislapsi oleskeleva.

Sithaw mah Sodom hoi Gomorrah, a taeng ih vangpuinawk vah phaeng baktiah om tih, tiah Angraeng mah thuih; to pongah mi doeh to ah om mak ai, kawbaktih kami doeh a thungah om mak ai.

41 Katso, kansa tulee pohjoisesta; suuri kansa ja monet kuninkaat nousevat maan perimmäisiltä ääriltä.

Khenah, kami acaeng maeto aluek bang hoiah angzo tih, long boenghaih hoiah thacak acaeng hoi siangpahrangnawk angthawk o tih.

42 He käyttävät jousta ja keihästä, ovat julmat ja armahtamattomat. Heidän pauhinansa on kuin pauhaava meri, ja he ratsastavat hevosilla, varustettuina kuin soturi taisteluun sinua vastaan, tytär Baabel.

Nihcae loe kalii hoi tayae to sinh o; hmawsaeng o parai, tahmenhaih tawn o mak ai; nihcae loe hrang nuiah angthueng o tih, nihcae ih lok loe tuipui tuen baktiah tuen tih; Aw Babylon canu, kami boih misatuh kami baktiah amthoep o ueloe, nang tuk hanah angzo o tih.

43 Kun Baabelin kuningas kuulee sanoman heistä, niin hänen kätensä herpoavat; ahdistus valtaa hänet, tuska, niinkuin synnyttäväisen.

Babylon siangpahrang mah nihcae ih tamthang to thaih naah, a ban thazok pae sut; nongpata ca tapen nathuem ih kana baktiah, kanung parai nathaih mah anih to patawnh caeng boeh.

44 Katso, niinkuin leijona karkaa Jordanin rantatiheiköstä lakastumattomalle laitumelle, niin minä äkisti karkoitan heidät sieltä pois. Ja hänet, joka valittu on, minä asetan sinne kaitsijaksi. Sillä kuka on minun vertaiseni, ja kuka vetää minut tilille? Ja kuka on se paimen, joka voi kestää minun edessäni?

Khenah, anih loe Jordan taw hoi phroh saihaih ahmuen ah angzo tahang kaipui baktiah angzo tih; toe nihcae loe Babylon prae thung hoiah ka cawnsak ving han; anih nuiah suek han ka qoih ih kami loe mi aa? Kai hoi anghmong mi maw kaom? Mi maw Kai han atue khaek thaih? Ka hmaa ah angdoe thai koi tuutoep kami mi maw kaom? tiah a thuih.

45 Sentähden kuulkaa Herran päätös, jonka hän on päättänyt Baabelia vastaan, ja hänen aivoituksensa, jotka hän on aivoitellut kaldealaisten maata vastaan: Totisesti, ne raastetaan pois, nuo lauman vähäiset; totisesti, laidun kauhistuu niiden tähden.

To pongah Babylon tuk hanah Angraeng mah thuih ih lok, anih amsakhaihnawk, Khaldian kaminawk ih prae tuk han pacaenghaih to tahngai oh; misa mah thacak ai tuunawk to lomh pae ving ueloe, nihcae ohhaih ahmuen doeh amrosak tangtang tih.

46 Huuto käy: 'Baabel on valloitettu!' ja maa vapisee, parku kuuluu kansoissa."

Babylon vangpui tukhaih lok pongah long to anghuen ueloe, qahhaih lok loe prae kaminawk boih khaeah amthang tih.