< Jeremian 48 >
1 Mooabia vastaan. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: "Voi Neboa, sillä se on hävitetty! Häpeään joutunut, valloitettu on Kirjataim, häpeään joutunut, kauhistunut on linnoitus.
ʻOku folofola pehē ʻe Sihova ʻoe ngaahi kautau, ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli ki Moape; “ʻE malaʻia ʻa Nipo! He kuo maumau ia: kuo veuveuki mo kapa ʻa Kiliateimi: pea kuo maveuveu mo puputuʻu ʻa Misikapi.
2 Mennyt on Mooabin maine, Hesbonissa hankitaan sille pahaa: 'Tulkaa, hävittäkäämme se kansojen luvusta'. Myöskin sinä, Madmena, kukistut, miekka on sinun kintereilläsi.
ʻE ʻikai toe fakaongolelei ʻa Moape: kuo nau fakakaukau kovi ki ai ʻi Hesiponi; ([ʻo pehē], ) ‘Ke tau tuʻusi ia ke ʻoua naʻa kei puleʻanga ia.’ Pea ʻe tuʻusi foki ʻa koe Matimena: ʻe tuli koe ʻe he heletā.
3 Kuule! Huuto Hooronaimista! Tuho ja suuri hävitys!
Kuo ongo mai ʻae leʻo ʻoe tangi mei Holonaimi, ‘Ko e maumauʻi mo e fakaʻauha lahi.’
4 Hävitetty on Mooab, sen pienokaisten parku kuuluu.
Kuo fakaʻauha ʻa Moape; kuo tangi ke ongo ʻa hono kakai iiki.
5 Luuhitin solatietä noustaan itkien, Hooronaimin rinteeltä kuuluu tuskan huuto hävityksen tähden.
Koeʻuhi ʻi he ʻalu hake ʻa Luiti te nau ʻalu hake mo e tangi maʻuaipē: he kuo fanongo ʻae fili ki he tangi ʻoe fakaʻauha ʻi he ʻalu hifo ʻa Holonaimi.
6 Paetkaa, pelastakaa henkenne ja olkaa kuin alaston puu erämaassa.
Mou hola, pea fakahaofi hoʻomou moʻui, ka te mou hangē ko e ʻakau taʻehanolau ʻi he toafa.
7 Sillä koska sinä turvaat omiin töihisi ja aarteisiisi, niin sinutkin valloitetaan, ja Kemos lähtee pakkosiirtolaisuuteen ja hänen pappinsa ja ruhtinaansa hänen kanssaan.
“He koeʻuhi kuo ke falala ki hoʻo ngaahi ngāue, mo hoʻo ngaahi koloa, ʻe lavaʻi ai foki koe: pea ʻe ʻalu ki he fakapōpula ʻa Kimosi, mo ʻene kau taulaʻeiki mo hono houʻeiki fakataha.
8 Hävittäjä tulee jokaiseen kaupunkiin, ei pelastu yksikään kaupunki; laakso hävitetään ja tasanko tuhotaan, niinkuin Herra on puhunut.
Pea ʻe hoko ʻae tangata maumau ki he kolo kotoa pē, pea ʻe ʻikai ʻaupito hao ha kolo ʻe taha: ʻe malaʻia ʻae teleʻa, pea ʻe fakaʻauha mo e toafa, ʻo hangē ko e folofola ʻa Sihova.
9 Antakaa siivet Mooabille, sillä lentämällä on hänen lähdettävä pois. Hänen kaupunkinsa tulevat autioiksi, niin ettei niissä yhtään asukasta ole.
Foaki ʻae kapakau ki Moape, koeʻuhi ke ne hola ʻo ʻalu: he kuo lala hono ngaahi kolo, pea ʻoku ʻikai ha taha ke nofo ai.”
10 Kirottu olkoon se, joka Herran työn laiskasti tekee, kirottu olkoon se, joka pidättää miekkansa verestä.
“ʻE malaʻia ia ʻoku ne fai ʻae ngāue ʻa Sihova ʻi he kākā, pea ʻe malaʻia ia ʻoku taʻofi ʻene heletā mei he toto.
11 Surutonna on Mooab ollut nuoruudestaan asti ja levännyt rauhassa sakkansa päällä; ei sitä ole tyhjennetty astiasta astiaan, eikä se ole pakkosiirtolaisuuteen vaeltanut. Sentähden siihen on jäänyt sen oma maku, eikä sen haju ole muuttunut.
“Kuo fakafiemālie ʻa Moape talu ʻene kei siʻi, pea kuo toka hifo ki hono takele, pea naʻe ʻikai fakatafe mei he ipu ki he ipu, pea naʻe ʻikai ʻave ia ki he fakapōpula: ko ia ʻoku maʻu ʻiate ia hono ifo, pea ʻoku ʻikai fakakehe hono nanamu.
12 Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä lähetän sille viininlaskijat, jotka sen laskevat ja tyhjentävät sen astiat ja rikkovat sen leilit.
Ko ia ʻoku pehē ʻe Sihova, “Vakai, ʻoku haʻu ʻae ngaahi ʻaho, ʻaia te u fekau ai ʻae kau fakahē, pea te nau fakahēʻi ia, pea fakatafe ʻene ngaahi ipu, pea maumau ʻenau ngaahi hina.
13 Ja Mooab joutuu häpeään Kemoksen tähden, niinkuin Israelin heimo joutui häpeään Beetelin tähden, johon se turvasi.
Pea ʻe mā ʻa Moape ia Kimosi, ʻo hangē ko e mā ʻae fale ʻo ʻIsileli ki Peteli ko honau falalaʻanga.
14 Kuinka te sanotte: 'Me olemme sankareita ja aimomiehiä taisteluun'?
“Pea ʻoku fēfē hoʻomou lea pehē, ‘ʻOku mau mālohi ko e kau tangata mālohi ki he tau?’
15 Mooab hävitetään, sen kaupunkeihin hyökätään, ja sen valionuorukaiset vaipuvat teurastettaviksi, sanoo kuningas-Herra Sebaot on hänen nimensä.
Kuo maumau ʻa Moape, pea kuo ʻalu hake ia ʻi hono ngaahi kolo, pea kuo ʻalu hifo ki he tāmateʻi ʻa hono kau talavou kuo fili,” ʻoku pehē, ʻe he tuʻi, ʻaia ko hono huafa ko Sihova ʻoe ngaahi kautau.
16 Lähellä, tulossa on Mooabin turmio, sen onnettomuus kiiruhtaa kovin.
“Kuo ofi ʻene hoko mai ʻae tuʻutāmaki ʻa Moape, pea ʻoku fakatoʻotoʻo mai ʻa hono mamahi.
17 Surkutelkaa sitä, kaikki sen naapurit, kaikki, jotka tunnette sen nimen. Sanokaa: 'Voi, kuinka onkaan murrettu voiman valtikka, kunnian sauva!'
Ko kimoutolu kotoa pē ʻoku nonofo mo ia, mou mamahi koeʻuhi ko ia, pea ko kimoutolu kotoa pē ʻoku ʻilo hono hingoa, mou pehē, ‘ʻOiauē! ʻAe fesiʻi ʻae tokotoko mālohi, pea mo e vaʻa matamatalelei!’
18 Astu alas kunniasta ja istu janoiseen erämaahan, sinä valtiatar, tytär Diibon; sillä Mooabin hävittäjä hyökkää sinun kimppuusi, kukistaa sinun linnoituksesi.
“Ke ke ʻalu hifo mei ho nāunau, pea nofo fieinua, ʻa koe ko e ʻofefine ʻaia ʻoku nofo ʻi Tiponi; he kuo hoko kiate koe ʻae maumau ʻo Moape, pea te ne fakaʻauha hoʻo ngaahi potu mālohi.
19 Seiso tiellä ja tähystele, sinä Aroerin asukas; kysy pakolaisilta ja pelastuneilta, sano: 'Mitä on tapahtunut?'
ʻA koe ʻoku ke nofo ʻi ʻAloeli, Ke ke tuʻu ʻi he veʻehala mo leʻo; pea fehuʻi kiate ia ʻoku hola, pea mo ia ʻoku hao, ʻo pehē, ‘Ko e hā ʻae meʻa kuo fai?’
20 Häpeään on joutunut Mooab, sillä se on kukistettu. Valittakaa ja huutakaa, julistakaa Arnonin äyräillä, että Mooab on hävitetty.
Kuo veuveuki ʻa Moape; he kuo holoki hifo ia: mou tangilāulau pea tangi lahi, mou fakahā ia ʻi ʻAlanoni, kuo maumauʻi ʻa Moape.
21 Tuomio on tullut tasangon maalle, Hoolonille, Jahaalle ja Meefaatille,
Kuo hoko ʻae tautea ki he fonua tokalelei; ki Holoni, mo Sehasa, pea mo Mefata.
22 Diibonille, Nebolle ja Beet-Diblataimille,
Pea mo Tiponi, mo Nipo, pea mo Petetipilateimi,
23 Kirjataimille, Beet-Gaamulille ja Beet-Meonille,
Pea mo Kiliateimi, mo Petekamuli, pea mo Petemioni,
24 Kerijotille, Bosralle ja kaikille Mooabin maan kaupungeille, kaukaisille ja läheisille.
Pea mo Kiliote, mo Posila, pea ki he ngaahi kolo kotoa pē ʻi he fonua ʻo Moape, pe ko e mamaʻo pe ko e ofi.
25 Katkaistu on Mooabin sarvi ja murskattu hänen käsivartensa, sanoo Herra.
Kuo tuʻusi ʻae nifo ʻo Moape, pea kuo fesiʻi hono nima, ʻoku pehē ʻe Sihova.”
26 Juovuttakaa hänet, sillä hän on ylpeillyt Herraa vastaan, niin että Mooab suistuu omaan oksennukseensa ja tulee nauruksi hänkin.
“Mou fakakona ia: he kuo ne fakahikihiki ʻe ia ia kia Sihova: ʻe fetafokifokiʻaki foki ʻa Moape ʻi heʻene lua, pea ʻe hoko ia foki ko e manukiʻanga.
27 Vai eikö Israel ollut sinulle nauruksi? Onko hänet tavattu varasten joukosta, koska sinä, milloin vain hänestä puhuit, pudistit päätäsi?
ʻIkai naʻe hoko ʻa ʻIsileli ko e manukiʻanga kiate koe? Naʻe ʻilo ia mo e kau kaihaʻa? Koeʻuhi talu hoʻo lea ki ai, mo hoʻo hopohopo ʻi he fiefia.
28 Jättäkää kaupungit ja asukaa kallioilla, te Mooabin asukkaat, ja olkaa kuin kyyhkynen, joka tekee pesänsä ammottavan kuilun taakse.
Ko kimoutolu ʻoku nofo ʻi Moape, liʻaki ʻae ngaahi kolo, pea nofo ʻi he potu maka, pea mou hangē ko e lupe ʻoku ngaohi hono pununga ʻi he ngutu ʻoe luo.
29 Me olemme kuulleet Mooabin ylpeilyn, tuon ylen ylpeän, hänen korskeutensa, ylpeilynsä ja kopeilunsa ja hänen sydämensä pöyhkeyden.
“Kuo tau fanongo ki he fielahi ʻa Moape, (ʻoku fakamanavahē ʻene fielahi) ko ʻene angahiki, mo e fieʻeiki, mo e fakamofutofuta, pea mo e laukau ʻo hono loto.
30 Minä tunnen, sanoo Herra, hänen vihansa ja hänen väärät puheensa; väärin he ovat tehneet.
Pea ʻoku pehē ʻe Sihova, “ʻOku ou ʻilo ʻene ʻita ka ʻoku ʻikai te ne faʻa fai; ʻe ʻikai te ne lavaʻi ʻi heʻene ngaahi loi.
31 Siksi minä valitan Mooabin tähden, koko Mooabin tähden minä huudan; Kiir-Hereksen miesten tähden huokaillaan.
Ko ia te u tangilāulau koeʻuhi ko Moape, ʻio, te u tangi koeʻuhi ko Moape, kotoa pē; Te u mamahi koeʻuhi ko e kau tangata ʻo Kilihelesi.
32 Enemmän kuin Jaeser itkee, itken minä sinua, Sibman viinipuu; sinun köynnöksesi menivät yli meren, ulottuivat Jaeserin mereen asti. Sinun hedelmän-ja viininkorjuusi keskeen on hävittäjä hyökännyt.
ʻE vaine ʻo Sipima, te u tangi ʻaki ʻae tangi ʻo Sesa koeʻuhi ko koe: kuo ʻave ho huli ki tahi, ʻo aʻu ki he tahi ʻo Sesa: kuo hoko ʻae maumau ki ho ngaahi fua momoho, pea ki he fua ʻoe vaine.
33 Ilo ja riemu on tauonnut hedelmätarhoista ja Mooabin maasta. Viinin minä olen lopettanut viinikuurnista; ei poljeta enää viiniä ilohuudoin, ilohuuto ei ole enää ilohuuto.
Pea kuo mole ʻae fiefia mo e nekeneka mei he ngoue mahu, pea mei he fonua ʻo Moape; pea kuo u fakangata ʻae uaine ʻi he tataʻoʻanga uaine: ʻe ʻikai fai ha malamalaki ʻaki ʻae kalanga; ʻoku ʻikai ko e kalanga ʻenau kalanga.
34 Hesbonin parku kuuluu Elaleen, Jahaaseen asti, he antavat äänensä kuulua Sooarista Hooronaimiin, Eglat-Selisijjaan asti, sillä Nimrimin vedet ehtyvät erämaaksi.
ʻOku ongoʻi ʻae tangi mei Hesiponi ki ʻIliale, pea kuo ongo atu honau leʻo ʻo aʻu ki Sehasi, mei Soa ʻo aʻu ki Holonaimi, ʻo hangē ko e pulu mui kuo tolu taʻu ʻa ʻene motuʻa: koeʻuhi ʻe liakiʻi ʻae ngaahi vai ʻo Nimilimi.”
35 Minä lopetan Mooabista, sanoo Herra, kukkuloilla-uhraajat, ne, jotka polttavat uhreja jumalillensa.
Ko ia ʻoku pehē ʻe Sihova, “Te u fakangata ʻi Moape, ʻaia ʻoku ne fai ʻae feilaulau ʻi he ngaahi potu māʻolunga, pea mo ia ʻoku tutu meʻa namu kakala ki hono ngaahi ʻotua.
36 Siksi minun sydämeni väräjää Mooabin tähden niinkuin huilu, minun sydämeni väräjää Kiir-Hereksen miesten tähden niinkuin huilu, sillä mennyttä on heidän hankkimansa säästö.
Ko ia ʻe tangi hoku loto ʻo hangē ko e ngaahi fangufangu koeʻuhi ko Moape, pea ʻe tangi hoku loto ʻo hangē ko e ngaahi fangufangu koeʻuhi ko e kau tangata ʻo Kilihelesi: koeʻuhi kuo ʻauha ʻae ngaahi koloa kuo ne maʻu.
37 Kaikki päät ovat paljaiksi ajellut ja kaikki parrat leikatut, kaikki kädet viileskellyt, ja lanteilla on säkit.
Koeʻuhi ʻe tula ʻae ʻulu kotoa pē, pea ʻe kosi ʻae kava kotoa pē: pea ʻe ʻi he nima kotoa pē ʻae ngaahi tafa, pea mo e tauangaʻa ki he kongaloto.
38 Kaikilla Mooabin katoilla ja toreilla on pelkkää valitusta, sillä minä olen murskannut Mooabin kuin kelpaamattoman astian, sanoo Herra.
ʻE ai ʻae tangilāulau lahi, ʻi he funga ʻoe ngaahi fale kotoa pē ʻo Moape, pea ʻi hono ngaahi hala: he kuo u maumauʻi ʻa Moape ʻo hangē ko e ipu, ʻaia ʻoku ʻikai fiefia ki ai ha tokotaha,” ʻoku pehē ʻe Sihova.
39 Kuinka se on kauhuissansa! Valittakaa! Kuinka Mooab kääntyikään selin ja häpesi! Mooab on tullut nauruksi ja kauhuksi kaikille naapureilleen.
Te nau tangi lahi, ʻo pehē, “ʻOiauē hono maumauʻi hifo ia! ʻOiauē ʻae fulituʻa mai ʻa Moape ʻi heʻene mā! ʻE hoko ʻa Moape ko e manukiʻanga, pea mo e meʻa fakailifia kiate kinautolu kotoa pē ʻoku takatakai ia.”
40 Sillä näin sanoo Herra: Katso, kotkan kaltainen liitää siivet levällään Mooabia kohti.
He ʻoku pehē ʻe Sihova; Vakai, te ne puna ʻo hangē ko e ʻikale, pea te ne mafao atu hono kapakau ki Moape.
41 Kerijot valloitetaan ja vuorilinnoitukset vallataan; sinä päivänä on Mooabin sankarien sydän niinkuin synnytystuskissa olevan vaimon sydän.
Kuo kapa ʻa Kiliote, pea kuo ilifia ai ʻae ngaahi potu mālohi, pea ʻe hoko ʻi he ʻaho ko ia ʻae loto ʻoe kau tangata mālohi ʻi Moape ʻo hangē ko e loto ʻoe fefine kuo langā.
42 Ja Mooab hävitetään kansojen luvusta, sillä se on ylpeillyt Herraa vastaan.
Pea ʻe fakaʻauha ʻae puleʻanga ʻo Moape, koeʻuhi ko e fakahikihiki ia kia Sihova.
43 Kauhu ja kuoppa ja paula on edessäsi, sinä Mooabin asukas, sanoo Herra.
ʻOku pehē mai ʻe Sihova, ʻa koe ʻoku nofo ʻi Moape, ʻe ʻiate koe ʻae ilifia, mo e luo, pea mo e tauhele.
44 Joka pakenee kauhua, se putoaa kuoppaan, ja joka kuopasta nousee, se puuttuu paulaan; sillä minä tuotan Mooabille heidän rangaistusvuotensa, sanoo Herra.
ʻOku pehē ʻe Sihova, “Ko ia ʻoku hola ʻi he manavahē te ne tō ki he luo; pea ko ia ʻe hao mei he luo ʻe moʻua ia ʻi he tauhele: he te u ʻomi kiate ia, ʻio, ki Moape, ʻae taʻu ʻo honau ʻaʻahi.
45 Hesbonin varjossa seisovat pakolaiset voimaa vailla. Sillä tuli lähti Hesbonista, liekki Siihonin vaiheilta; ja se kulutti Mooabin ohimon ja melskeen miesten päälaen.
“Naʻe tuʻu ʻi he malumalu ʻo Hesiponi ʻakinautolu naʻe hola ko e meʻa ʻi he mālohi: ka ʻe ʻalu atu ʻae afi mei Hesiponi, pea mo e ulo afi mei he loto Sihoni, pea ʻe fakaʻauha ai ʻae tuliki ʻo Moape, pea mo e tumuʻaki ʻoe ngaahi fonua fakamaveuveu.
46 Voi sinua, Mooab! Hukkunut on Kemoksen kansa, sillä sinun poikasi ovat vangeiksi otetut ja tyttäresi viedyt vankeuteen.
ʻE Moape, ʻe malaʻia ʻa koe! ʻoku malaʻia ʻae kakai ʻo Kimosi: he kuo ʻave fakapōpula ʻa ho ngaahi foha, pea kuo ʻalu foki ʻa ho ngaahi ʻofefine ki he fakapōpula.
47 Mutta minä käännän Mooabin kohtalon aikojen lopulla, sanoo Herra." Tähän asti Mooabin tuomiosta.
Ka ʻoku pehē ʻe Sihova, “Te u liliu ʻae fakapōpula ʻo Moape, ʻi he ngaahi ʻaho ʻamui.” Ko eni ʻae fakamaau ʻo Moape.