Jeremian 4
1 "Jos sinä käännyt, Israel, sanoo Herra, niin käänny minun tyköni; ja jos sinä poistat iljetyksesi minun kasvojeni edestä, niin et häädy harhailemaan;
I NA e hoi mai oe ia'u, e ka Iseraela, wahi a Iehova, e hoi mai no; a ina e hoolei oe i kou mau mea e hoopailua ai, mai ko'u alo aku, alaila aole oe e aea.
2 jos sinä vannot: 'Niin totta kuin Herra elää' uskollisesti, oikein ja vanhurskaasti, niin kansat siunaavat itsensä hänen nimeensä, ja hän on heidän kerskauksensa.
A e hoohiki no oe, ke ola la no o Iehova ma ka oiaio, a ma ka pono, a ma ka maikai; a e hoopomaikai ko na aina ia lakou iho ma ona la, a ma ona la lakou e kaena'i.
3 Sillä näin sanoo Herra Juudan miehille ja Jerusalemille: Raivatkaa itsellenne uudispelto, älkääkä kylväkö orjantappurain sekaan.
No ka mea, penei ka olelo ana mai a Iehova i na kanaka o ka Iuda, a me ko Ierusalema, E waele oukou i ko oukou mahinaai, mai kanu oukou iwaena o na kakalaioa.
4 Ympärileikatkaa itsenne Herralle ja poistakaa sydämenne esinahka, te Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat, ettei minun vihani syttyisi kuin tuli ja palaisi, eikä olisi sammuttajaa, teidän tekojenne pahuuden tähden.
E okipoepoe ia oukou iho no Iehova, a e lawe aku oukou i ka omaka o ko oukou naau, e na kanaka o ka Iuda, a me ka poe noho ma Ierusalema, o puka mai ko'u ukiuki e like me ke ahi, a a hoi, aohe mea e hiki ke hoopio, no ka hewa o ka oukou hana ana.
5 Julistakaa Juudassa ja Jerusalemissa, kuuluttakaa ja sanokaa: Puhaltakaa pasunaan kautta maan; huutakaa täyttä kurkkua ja sanokaa: 'Kokoontukaa, ja menkäämme varustettuihin kaupunkeihin'.
E hai aku oukou maloko o ka Iuda, a o kala aku hoi ma Ierusalema; a e i aku, E puhi oukou i ka pu ma ka aina; e kala aku, e hoonui i ka leo, a e i aku, E hoakoakoa oukou, a e komo aku kakou iloko o na kulanakauhale i paa i ka pa.
6 Nostakaa lippu Siionia kohti, paetkaa pysähtymättä; sillä minä annan tulla pohjoisesta onnettomuuden ja suuren hävityksen.
E kau i ka hae ma Ziona, e hoikaika aku hoi, mai ku malie; no ka mea, e lawe mai no wau i ka hewa, mai ke kukuluakau mai, a i ka make nui loa hoi.
7 Leijona on noussut tiheiköstänsä, kansaintuhooja on lähtenyt liikkeelle, lähtenyt asuinpaikastansa, tekemään sinun maasi autioksi: sinun kaupunkisi hävitetään asujattomiksi.
Ua pii mai ka liona, mai kona ululaau mai; ke hele mai la hoi ka mea luku i na aina; ua puka aku oia, mai kona wahi aku e hoolilo i kou aina i neoneo; a e anaiia kou mau kulanakauhale, aohe mea koe e noho ana.
8 Sentähden kääriytykää säkkeihin, valittakaa ja parkukaa, sillä Herran vihan hehku ei ole kääntynyt meistä pois."
No keia mea, e komo oukou i ka lole ino e kumakena, a e aoa hoi; no ka mea, aole i huli aku ka ukiuki o ke Akua, mai o kakou aku.
9 Sinä päivänä, sanoo Herra, katoaa rohkeus kuninkaalta ja päämiehiltä, papit tyrmistyvät ja profeetat hämmästyvät.
A hiki aku i kela la, wahi a Iehova, e maule auanei ka naau o ke alii, a me ka naau o na luna; e pilihua hoi na kahuna, a e weliweli na kaula.
10 Mutta minä sanoin: "Voi, Herra, Herra! Totisesti, sinä saatoit tämän kansan ja Jerusalemin peräti pettymään, kun sanoit: 'Teillä on oleva rauha!' Ja kuitenkin miekka koskee sieluun asti."
A i aku la au, Auwe, e ka Haku, e Iehova! he oiaio, ua alakai hewa loa oe i keia poe kanaka, a me ko Ierusalema, i ka i ana mai, E loaa auanei ia oukou ka malu; aka, ua komo ka pahikaua iloko o ka uhane.
11 Siihen aikaan sanotaan tälle kansalle ja Jerusalemille: Kuuma tuuli tulee erämaan kalliokukkuloilta tytärtä, minun kansaani, kohti-ei elon viskaamiseksi eikä puhdistamiseksi.
I kela manawa, e oleloia mai a keia poe kanaka, a i ko Ierusalema, He makani wela no na wahi kiekie mai o ka waonahale, ma ke ala o ke kaikamahine o ko'u poe kanaka, aole no ka hoomaikai, a me ka hoomaemae.
12 Tuuli, liian tuima sellaisiin, tulee minulta; nyt minä myös julistan heille tuomiot.
He makani ikaika ka i hele mai ia'u, mai ia mau wahi mai: ano hoi au e hooponopono ia lakou.
13 Katso, hän nousee niinkuin pilvi, ja hänen vaununsa ovat kuin tuulispää, hänen hevosensa ovat kotkia nopeammat. Voi meitä, sillä me olemme tuhon omat!
Aia hoi, e pii mai no ia e like me na ao, a e like auanei kona mau kaakaua me ka puahiohio; ua oi aku ka mama o kona mau lio mamua o ko na aeto. Auwe kakou, no ka mea, ua anaiia kakou!
14 Pese sydämesi puhtaaksi pahuudesta, sinä Jerusalem, että pelastuisit. Kuinka kauan asuvat sinun sisimmässäsi väärät ajatuksesi?
E Ierusalema e, holoi oe i kou naau, i pau ka hewa, i hoolaia hoi oe. Pohea la ka loihi o ka noho ana o na manao lapuwale iloko ou?
15 Sillä kuule! Sanansaattaja Daanista, onnettomuuden julistaja Efraimin vuorilta!
No ka mea, ke hai mai nei ka leo, mai Dana mai, a hoolaha mai hoi i ka lohe i ka popilikia, mai ka mauna o Epaeraima mai.
16 Kehoittakaa kansoja. Katso, kuuluttakaa Jerusalemia vastaan: "Piirittäjät tulevat kaukaisesta maasta ja kohottavat huutonsa Juudan kaupunkeja vastaan".
E hoikeike i ko na aina: aia hoi, e hai aku no Ierusalema, ua hiki mai ka poe kiai, mai ka aina mamao aku mai, a hoonui hoi lakou i ka leo ku e i na kulanakauhale o ka Iuda.
17 Niinkuin pellon vartijat he piirittävät sitä yltympäri, koska se niskoitteli minua vastaan, sanoo Herra.
E like me ka poe kiai i ka mahinaai, pela no lakou e ku e nei ia wahi a puni: no ka mea, ua kipi mai oia ia'u, wahi a Iehova.
18 Sinun vaelluksesi ja tekosi ovat tuottaneet sinulle tämän: tämän saat pahuudestasi; niin, se on katkerata, niin, se koskee sydämeesi asti.
Na kou aoao, a me kau hana ana i hookau mai i keia mau mea maluna ou; nou no keia hewa, he walania hoi ia, no ka mea, ua komo loa no iloko o kou naau.
19 Voi minun rintaani, voi minun rintaani! Minä vääntelehdin tuskasta. Voi sydämeni kammioita! Sydämeni väräjää minussa; en voi vaieta, sillä minä kuulen pasunan äänen, sotahuudon.
O kuu opu, o kuu opu! Ua hookaawiliia au ma kuu naau; ke kani nei ko'u naau iloko o'u. Aole au e noho ekemu ole, no ka mea, ua lohe oe, e kuu uhane, i ke kani ana o ka pu, a me ka hooho o ke kaua.
20 Hävitys tulee hävityksen päälle, sillä koko maa on tuhottu; äkisti ovat minun majani tuhotut, silmänräpäyksessä minun telttani.
Ua heaia ka make maluna o ka make, no ka mea, ua anaiia ka aina a pau. Ua luku hoohikilele ia ko'u mau halelewa, a me ko'u mau paku hoi, ma ka minute.
21 Kuinka kauan minun täytyy nähdä sotalippua, kuulla pasunan ääntä?
Pehea la ka loihi o ko'u ike ana i ka hae, a lohe hoi i ke kani ana o ka pu?
22 Sillä minun kansani on hullu; eivät he tunne minua. He ovat tyhmiä lapsia eivätkä ymmärtäväisiä; he ovat viisaita tekemään pahaa, mutta tehdä hyvää he eivät taida.
No ka mea, ua lapuwale ko'u poe kanaka, aole lakou i ike mai ia'u; he poe kamalii lapuwale, aohe o lakou naauao. He akamai lakou i ka hana hewa; aka, aole o lakou ike i ka hana maikai.
23 Minä katselin maata, ja katso, se oli autio ja tyhjä, ja taivasta, eikä siinä valoa ollut.
Nana ae la au i ka honua, aia hoi, ua neoneo, a olohelohe hoi; i ka lani kekahi, aohe ona malamalama.
24 Minä katselin vuoria, ja katso, ne järkkyivät, ja kaikki kukkulat huojuivat.
Nana ae la au i na kuahiwi, aia hoi, haalulu lakou, a naka iho la na mauna a pau.
25 Minä katselin, ja katso, ei ollut yhtään ihmistä, ja kaikki taivaan linnut olivat paenneet pois.
Nana aku la au, aia hoi, aohe kanaka, a ua hee aku la na manu a pau o ka laui.
26 Minä katselin, ja katso, hedelmätarha oli erämaana, ja kaikki sen kaupungit olivat kukistuneet Herran, hänen vihansa hehkun, edessä.
Nana aku la au, aia hoi, o kahi i nui ka ai, ua waonahele; a ua hoohioloia kolaila kulanakauhale a pau imua o ke alo o Iehova, imua hoi o koua ukiuki nui.
27 Sillä näin sanoo Herra: Koko maa tulee autioksi, vaikka minä en siitä peräti loppua tee.
No ka mea, ke olelo mai nei o Iehova penei, E neoneo auanei ka aina a pau; aole nae au e hooki loa i na wahi.
28 Sentähden maa suree, ja taivaat ylhäällä pukeutuvat mustiin, sillä minä olen puhunut, olen päättänyt, enkä kadu, en siitä peräydy.
No keia mea, e kumakena'i ka honua, a e pouli hoi na lani maluna, no ka mea, ua olelo no wau, ua paa kuu manao, aole hoi au e mihi ana, aole au e huli, mai ia manao aku.
29 Ratsu-ja jousimiesten huutoa pakenee koko kaupunki; he menevät metsäntiheikköihin ja nousevat kallioille. Jokainen kaupunki on hyljätty, eikä niissä kukaan asu.
E auhee no ke kulanakauhale a pau, no ka walaau o na hololio, a me na kanaka kakaka. E holo no lakou iloko o ka ululaau, a e pii hoi maluna o na pohaku; e haaleleia no kela kulanakauhale, keia kulanakauhale, aole kanaka e noho ana iloko.
30 Ja sinä tuhon oma, mitä teet, kun pukeudut purppuraan, kun koristaudut kultakoristeilla, kun suurennat silmäsi ihomaalilla? Turhaan sinä itsesi kaunistat. Rakastajat ovat hyljänneet sinut, he etsivät sinun henkeäsi.
A anaiia oe, pehea la oe e hana'i? Ina paha e hoaahu oe ia oe i ka mea ula, a kahiko hoi oe ia oe i na kahiko gula, a ina paha e nahae kou mau maka i ka pena, make hewa no kou hoomaikai ana ia oe; e hoowahawaha mai no kou mau ipo ia oe, e imi no lakou e hoopau i kou ola.
31 Sillä minä kuulen huudon, niinkuin synnyttäjän tuskanhuudon, vaivan, niinkuin ensisynnyttäjän vaivan, tytär Siionin huudon; hän vaikeroitsee, levittää kätensä: "Voi minua, minun sieluni menehtyy murhamiesten käsiin!"
No ka mea, ua lohe no au i ka leo, e like me ko ka wahine e hanau keiki ana, a i ke kuakoko, e like me ko ka wahine i hanau i kana hiapo, i ka leo hoi o ke kaikamahine o Ziona e kumakena ana ia ia iho, e hohola ana hoi i kona mau lima, me ka olelo iho, Auwe au ano! no ka mea, ua paupauaho kuu uhane no ka poe pepehi kanaka.
