< Jeremian 39 >
1 Kun Jerusalem oli valloitettu-sillä Juudan kuninkaan Sidkian yhdeksäntenä hallitusvuotena, kymmenennessä kuussa, oli Nebukadressar, Baabelin kuningas, kaikkine sotajoukkoineen hyökännyt Jerusalemin kimppuun ja saartanut sen,
Yerusalem ixƣal ⱪilinƣanda tɵwǝndiki ixlar yüz bǝrdi: — Yǝⱨuda padixaⱨi Zǝdǝkiyaning toⱪⱪuzinqi yili oninqi ayda, Babil padixaⱨi Neboⱪadnǝsar wǝ barliⱪ ⱪoxuni Yerusalemƣa jǝng ⱪilixⱪa kelip uni muⱨasirigǝ aldi;
2 ja Sidkian yhdentenätoista hallitusvuotena, neljännessä kuussa, kuukauden yhdeksäntenä päivänä, oli kaupunki vallattu
Zǝdǝkiyaning on birinqi yili, tɵtinqi ayning toⱪⱪuzinqi künidǝ, ular xǝⱨǝr sepilidin bɵsüp kirdi.
3 -niin kaikki Baabelin kuninkaan päämiehet tulivat ja asettuivat Keskiporttiin: Neergal-Sareser, Samgar-Nebo, Sarsekim, ylimmäinen hoviherra, Neergal-Sareser, ylimmäinen tietäjä, ja kaikki muut Baabelin kuninkaan päämiehet.
Xuning bilǝn Babil padixaⱨining ǝmirlirining ⱨǝmmisi, yǝni Samgarliⱪ Nǝrgal-Xarǝzǝr, bax hǝziniqi Nebu-Sarseⱪim, bax seⱨirgǝr Nǝrgal-xarǝzǝr wǝ Babil padixaⱨliⱪining baxⱪa ǝmǝldarliri kirip «Ottura dǝrwaza»da olturdi.
4 Kun Sidkia, Juudan kuningas, ja kaikki sotilaat näkivät heidät, niin he pakenivat ja lähtivät yöllä kaupungista kuninkaan puutarhaa kohti molempain muurien välisestä portista, ja hän lähti Aromaahan päin.
Yǝⱨuda padixaⱨi Zǝdǝkiya wǝ barliⱪ jǝnggiwar lǝxkǝrlǝr ularni kɵrüp ⱪaqmaⱪqi bolup, tün keqidǝ xǝⱨǝrdin bǝdǝr tikiwetixti; u padixaⱨning baƣqisi arⱪiliⱪ, «ikki sepil» ariliⱪidiki dǝrwazidin qiⱪip [Iordan jilƣisidiki] «Arabaⱨ tüzlǝngliki»gǝ ⱪarap ⱪeqixti.
5 Mutta kaldealaisten sotajoukko ajoi heitä takaa, ja he saavuttivat Sidkian Jerikon aroilla. Ja he ottivat hänet kiinni ja veivät hänet Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, eteen Riblaan, joka on Hamatin maassa, ja tämä julisti hänelle tuomion.
Kaldiylǝrning ⱪoxuni ularni ⱪoƣlap Yeriho tüzlǝnglikidǝ Zǝdǝkiyaƣa yetixip uni ⱪolƣa elip Hamat zeminidiki Riblaⱨ xǝⱨirigǝ, Babil padixaⱨi Neboⱪadnǝsarning aldiƣa apardi; u xu yǝrdǝ uning üstidin ⱨɵküm qiⱪardi.
6 Ja Baabelin kuningas teurastutti Sidkian pojat Riblassa hänen silmiensä edessä; ja kaikki Juudan ylimykset Baabelin kuningas teurastutti.
Babil padixaⱨi Riblaⱨ xǝⱨiridǝ Zǝdǝkiyaning oƣullirini kɵz aldida ɵltürüwǝtti; Babil padixaⱨi Yǝⱨudadiki barliⱪ mɵtiwǝrlǝrnimu ɵltürüwǝtti.
7 Sitten hän sokaisutti Sidkian silmät ja kytketti hänet vaskikahleisiin viedäkseen hänet Baabeliin.
U Zǝdǝkiyaning kɵzlirini oyup, uni Babilƣa apirix üqün mis kixǝnlǝr bilǝn kixǝnlǝp ⱪoydi.
8 Kuninkaan linnan ja kansan talot kaldealaiset polttivat tulella, ja Jerusalemin muurit he repivät maahan.
Kaldiylǝr padixaⱨning ordisini wǝ puⱪralarning ɵylirini ot ⱪoyup kɵydürüp Yerusalemning sepillirini kɵmürüp taxlidi.
9 Ja loput kansasta, jotka olivat jäljellä kaupungissa, sekä ne, jotka olivat menneet hänen puolellensa-loput kansasta, jotka olivat jäljellä-vei Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, pakkosiirtolaisuuteen Baabeliin.
Xaⱨanǝ ⱪarawul begi Nebuzar-Adan xǝⱨǝrdǝ ⱪelip ⱪalƣan baxⱪa hǝlⱪni, ɵzigǝ tǝslim bolup qiⱪⱪanlarni, yǝni ⱪalƣan hǝlⱪning ⱨǝmmisini ⱪolƣa elip, Babilƣa sürgün ⱪildi.
10 Mutta köyhimmät kansasta, joilla ei ollut mitään, Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, jätti Juudan maahan ja antoi heille sinä päivänä viinitarhoja ja peltoja.
Ⱨalbuki, ⱪarawul begi Nebuzar-Adan Yǝⱨuda zeminida ⱨeq tǝwǝliki bolmiƣan bǝzi namratlarni ⱪaldurdi; xu qaƣda u ularƣa üzümzarlar wǝ etizlarni tǝⱪsimlǝp bǝrdi.
11 Ja Nebukadressar, Baabelin kuningas, oli antanut Nebusaradanille, henkivartijain päällikölle, Jeremiasta tämän käskyn:
Babil padixaⱨi Neboⱪadnǝsar Yǝrǝmiya toƣruluⱪ ⱪarawul begi Nebuzar-Adan arⱪiliⱪ: «Uni tepip uningdin hǝwǝr al; uningƣa ⱨeq ziyan yǝtküzmǝ; u nemini halisa xuni uningƣa ⱪilip bǝr» — dǝp pǝrman qüxürgǝnidi.
12 "Ota hänet ja pidä hänestä huoli; älä tee hänelle mitään pahaa, vaan tee hänelle niin, kuin hän itse sinulle sanoo".
13 Silloin lähettivät Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, Nebusasban, ylimmäinen hoviherra, Neergal-Sareser, ylimmäinen tietäjä, ja kaikki muut Baabelin kuninkaan ylimmäiset
Xunga ⱪarawul begi Nebuzar-Adan, xundaⱪla bax hǝziniqi Nebuxazban, bax seⱨirgǝr Nǝrgal-Xarǝzǝr wǝ Babil padixaⱨining baxⱪa bax ǝmǝldarlirining ⱨǝmmisi adǝm ǝwǝtip
14 -nämä lähettivät noutamaan Jeremian vankilan pihasta ja antoivat hänet Gedaljalle, Saafanin pojan Ahikamin pojalle, että tämä veisi hänet kotiin, ja niin hän jäi kansan keskuuteen.
Yǝrǝmiyani «Ⱪarawullarning ⱨoylisi»din elip Xafanning nǝwrisi, Aⱨikamning oƣli Gǝdaliyaning ɵz ɵyigǝ apirixi üqün uning ⱪoliƣa tapxurƣuzdi. Lekin Yǝrǝmiya puⱪralar arisida turdi.
15 Jeremialle oli tullut tämä Herran sana hänen ollessaan suljettuna vankilan pihaan:
Yǝrǝmiya «Ⱪarawullarning ⱨoylisi»da ⱪamap ⱪoyulƣan waⱪtida, Pǝrwǝrdigarning sɵzi uningƣa kelip mundaⱪ deyilgǝnidi: —
16 "Mene ja sano etiopialaiselle Ebed-Melekille näin: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Katso, minä toteutan sanani tälle kaupungille onnettomuudeksi eikä onneksi; ja tämä tapahtuu sinun edessäsi sinä päivänä.
Barƣin, Efiopiyǝlik Əbǝd-Mǝlǝkkǝ mundaⱪ degin: «Samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigar — Israilning Hudasi mundaⱪ dǝydu: — Mana, Mǝn ɵz sɵzlirimni muxu xǝⱨǝr üstigǝ qüxürimǝn; awat-ⱨalawǝt ǝmǝs, bǝlki balayi’apǝt qüxürimǝn; xu küni bu ixlar ɵz kɵzüng aldida yüz beridu.
17 Mutta sinut minä pelastan sinä päivänä, sanoo Herra, etkä sinä ole joutuva niiden miesten käsiin, joita sinä pelkäät.
Lekin xu küni Mǝn seni ⱪutⱪuzimǝn, — dǝydu Pǝrwǝrdigar; — Sǝn ⱪorⱪidiƣan adǝmlǝrning ⱪoliƣa tapxurulmaysǝn;
18 Sillä minä pelastan sinut, niin ettet kaadu miekkaan, vaan saat pitää henkesi saaliinasi, koska sinä turvasit minuun, sanoo Herra."
qünki Mǝn qoⱪum seni ⱪutⱪuzimǝn; sǝn ⱪiliqlanmaysǝn, bǝlki ɵz jening ɵzünggǝ oljidǝk ⱪalidu; qünki sǝn Manga tayinip kǝlgǝnsǝn — dǝydu Pǝrwǝrdigar».