< Jeremian 31 >

1 "Siihen aikaan, sanoo Herra, minä olen kaikkien Israelin sukukuntien Jumala, ja he ovat minun kansani."
“Iti dayta a tiempo—kastoy ti pakaammo ni Yahweh—Siakto ti Dios dagiti amin a puli ti Israel ken isudanto ti agbalin a tattaok”
2 Näin sanoo Herra: "Kansa, miekalta säästynyt, löysi erämaassa armon; minä menen saattamaan sen, Israelin, rauhaan".
Kastoy ti kuna ni Yahweh, “Dagiti tattao a nakalasat iti kampilan, nga immay mangpatay iti Israel, ket nakasarak iti pabor iti let-ang.”
3 Kaukaa ilmestyy minulle Herra: "Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta.
Nagparang kaniak idi ni Yahweh ket kinunana, “Inayatka, Israel, iti agnanayon a panagayat. Isu nga inyasidegka kaniak babaen iti kinapudnok iti tulag.
4 Minä rakennan sinut jälleen, ja sinä tulet rakennetuksi, neitsyt Israel. Sinä kaunistat itsesi jälleen käsirummuillasi ja lähdet iloitsevaisten karkeloon.
Bangonenkanto manen ket maibangonka, birhen nga Israel. Alaemto manen dagiti panderetam ket rumuarka a siraragsak nga agsalsala.
5 Sinä istutat jälleen viinitarhoja Samarian vuorille; ne, jotka istuttavat, saavat korjata hedelmätkin.
Agmulakanto manen iti ubas kadagiti banbantay ti Samaria; agmulanto dagiti mannalon ket ganasendanto ti bunga dagiti ubasda.
6 Sillä päivä on tuleva, jolloin vartijat huutavat Efraimin vuorella: 'Nouskaa, lähtekäämme Siioniin Herran, meidän Jumalamme, tykö'.
Ta dumtengto ti aldaw inton iwaragawagto dagiti agbanbantay kadagiti banbantay ti Efraim, 'Agrubwatkayo, sumang-attayo idiay Sion, iti ayan ni Yahweh a Diostayo.'''
7 Sillä näin sanoo Herra: Riemuitkaa iloiten Jaakobista, kohottakaa riemuhuuto hänelle, joka on kansojen pää; kuuluttakaa, kiittäkää ja sanokaa: 'Auta, Herra, kansaasi, Israelin jäännöstä'.
Ta kastoy ti kuna ni Yahweh, “Ipukkawyo ti ragsakyo gapu kenni Jacob! Ipukkawyo ti ragsakyo para iti panguloen a tattao dagiti nasion! Panagdaydayaw koma ti mangngeg. Ibagayo, 'Inispal ni Yahweh dagiti tattaona, dagiti nabatbati iti Israel.'
8 Katso, minä tuon heidät pohjoisesta maasta, kokoan heidät maan perimmäisiltä ääriltä. Heissä on sokeita ja rampoja ynnä raskaita ja synnyttäväisiä: suurena joukkona he palajavat tänne.
Kitaenyo, umadanin ti panangisublik kadakuada manipud kadagiti daga iti amianan. Ummungekto ida manipud kadagiti kaaadaywan a paset ti daga. Karamanto kadakuada dagiti bulsek ken dagiti pilay; Kaduadanto dagiti masikog ken dagiti dandanin nga aganak. Addanto dakkel a taripnong nga agsubli ditoy.
9 Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu. Sillä minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni.
Umaydanto nga agsangsangit; Idalankonto ida bayat nga agkidkiddawda. Iturongkonto ida iti agay-ayus a danum iti nalinteg a dalan. Saandanto a maitibkol iti daytoy, ta agbalinakto nga ama iti Israel, ket ti Efraim ti agbalinto nga inauna nga anakko.”
10 Kuulkaa Herran sana, te kansat, ilmoittakaa kaukaisissa merensaarissa ja sanokaa: Hän, joka Israelin hajoitti, on sen kokoava ja varjeleva sitä niinkuin paimen laumaansa.
“Denggenyo ti sao ni Yahweh, dakayo a nasion. Ipadamagyo kadagiti ig-igid ti baybay iti adayo a lugar. Dakayo a nasion, masapul nga ibagayo “Ti nangiwarawara iti Israel ket urnungennanto met laeng daytoy ken aywanannanto daytoy a kas iti panangaywan ti maysa nga agpaspastor iti karnerona.''
11 Sillä Herra on lunastanut Jaakobin ja vapahtanut hänet häntä väkevämmän kädestä.
Ta sinubbot ni Yahweh ni Jacob ken inispalna daytoy iti ima ti adayo a napigpigsa ngem isuna.
12 Ja he tulevat ja riemuitsevat Siionin kukkulalla, tulevat virtanaan Herran hyvyyden tykö, jyväin, viinin ja öljyn ääreen, karitsain ja karjan ääreen. Ja heidän sielunsa on oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, eivätkä he enää näänny.
kalpasanna, umaydanto ket agrag-odanto iti tapaw ti Sion. Agrag-odanto gapu iti kinaimbag ni Yahweh, gapu iti mais ken iti baro nga arak, gapu iti lana ken gapu kadagiti annak dagiti karnero ken dagiti baka. Ta agbalinto a kasla nasibugan a minuyungan dagiti biagda, ket iti kaanoman, saandanton a makarikna pay iti panagladingit.
13 Silloin neitsyt iloitsee karkelossa ja nuorukaiset ja vanhukset yhdessä. Minä muutan heidän surunsa riemuksi, annan heille lohdutuksen ja ilon heidän murheensa jälkeen.
Ket agsasalanto dagiti birhen gapu iti rag-o, ken agkakadwanto dagiti agtutubo ken dagiti lallakay. Ta sukatakto ti panagladladingitda iti panagrambak. Liwliwaekto ida ken pagbalinek ida a naragsak saan ket a naladingit.
14 Ja minä virvoitan pappien sielut lihavuuden ääressä, ja minun kansani ravitaan minun hyvyydelläni, sanoo Herra.
Ket pennekekto iti aglaplapusanan ti panagbiag dagiti papadi. Mapnekto dagiti tattaok iti kinaimbagko—kastoy ti pakaammo ni Yahweh.''
15 Näin sanoo Herra: Kuule, Raamasta kuuluu valitus, katkera itku: Raakel itkee lapsiansa, hän ei lohdutuksesta huoli surussaan lastensa tähden, sillä niitä ei enää ole.
Kastoy ti kuna ni Yahweh: “Adda timek a mangmangngegan iti Ramah, dungdung-aw ken nasaem a sangsangit. Ni Raquel daytoy a mangdungdung-aw kadagiti annakna. Saanna a kayat ti paliwliwa gapu kadakuada, ta saandan nga agbibiag pay.”
16 Näin sanoo Herra: Pidätä äänesi itkusta, silmäsi kyyneleistä, sillä sinun työstäsi on tuleva palkka, sanoo Herra, ja he palajavat vihollisen maasta.
Kastoy ti kuna ni Yahweh, ''Lapdam ti timekmo iti panagsangit ken dagiti matam iti panaglua; gapu ta adda gunggona iti panagsagsagabam—kastoy ti pakaammo ni Yahweh— agsublinto dagiti annakmo manipud iti daga dagiti kabusor.
17 Sinulla on tulevaisuuden toivo, sanoo Herra: sinun lapsesi palajavat omalle maalleen.
Adda namnama iti masakbayam—kastoy ti pakaammo ni Yahweh—agsublinto dagiti kaputotam iti uneg dagiti beddengda.'''
18 Minä olen kyllä kuullut Efraimin valittavan: 'Sinä olet kurittanut minua, olen saanut kuritusta niinkuin vikuroiva vasikka. Palauta minut, niin minä palajan; sillä sinä olet Herra, minun Jumalani.
“Pudno a nangngegko ti Efraim nga agladladingit, 'Dinusanak, ket nadusaak. Isublinak a kasla urbon a baka a saan a nasuroan, ket maisubliakto, ta sika ni Yahweh a Diosko.
19 Sillä käännyttyäni minä kadun, ja päästyäni ymmärrykseen minä lyön lanteeseeni. Minä häpeän, tunnen häpeätä, sillä minä kannan nuoruuteni pilkkaa.'
Ta kalpasan a tinallikudanka, nagbabawiak; kalpasan a nakasursuroak, dinandanogko ti barukongko iti ladingit. Naibabain ken nalalaisak, ta sinagabak ti basol ti kinaagtutubok.
20 Eikö Efraim ole minun kallis poikani, minun lempilapseni? Sillä niin usein kuin minä puhunkin häntä vastaan, alati minä häntä muistan. Siksi minun sisimpäni väräjää hänen tähtensä: minun täytyy armahtaa häntä, sanoo Herra.
'Saan aya nga ay-ayatek unay nga anak ni Efraim? Saan aya nga isu ti patpatgek ken pakaay-aywak unay nga anak? Ta tunggal agsaoak iti maibusor kenkuana, pudno a malaglagip ko latta isuna gapu ta ipatpategko isuna. Iti kastoy a wagas, kanayon a sapsapulen isuna daytoy pusok. Awan duadua a kaasiakto isuna—kastoy ti pakaammo ni Yahweh.”
21 Pystytä itsellesi kivimerkkejä, aseta itsellesi tienviittoja, paina mieleesi tie, polku, jota olet kulkenut. Palaja, neitsyt Israel, palaja näihin kaupunkeihisi.
Mangikabilka kadagiti pagilasinam iti kalsada. Mangikabilka kadagiti poste a pagilasinam. Ipamaysam ti panunotmo iti umno a dalan, ti dalan a rumbeng a turungem. Agsublika, birhen nga Israel! Agsulibka kadagitoy a siudadmo.
22 Kuinka kauan sinä mutkistelet sinne ja tänne, sinä luopiotytär? Sillä Herra luo maahan uutta: nainen miestä piirittää.
Kasano pay ti kabayag ti panagsarimadengmo, saan a napudno nga anak a babai? Ta nangparnuay ni Yahweh iti maysa a banag a baro ditoy daga: palpalikmutan dagiti babbai dagiti napipigsa a lallaki tapno salaknibanda dagitoy.
23 Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Vielä kerran sanotaan Juudan maassa ja sen kaupungeissa, kun minä käännän heidän kohtalonsa, tämä sana: 'Herra siunatkoon sinua, sinä vanhurskauden asuinsija, sinä pyhä vuori'.
Kastoy ti kuna ni Yahweh a Mannakabalin-amin, a Dios ti Israel, “Inton isublik dagiti tattao kadagiti dagada, kastoyto ti kunaenda iti daga ti Juda ken iti amin a siudadna, “Bendisionannaka koma ni Yahweh, sika a nalinteg a disso a pagnanaedanna, sika a nasantoan a bantay.'
24 Ja Juuda kaikkine kaupunkeineen asuu siellä yhdessä, peltomiehet ja ne, jotka vaeltavat laumoineen.
Ta ti Juda ken ti amin a siudadna ket sangsangkamaysanto nga agnaed kenkuana. Addanto sadiay dagiti mannalon ken agpaspastor a kaduada dagiti arbanda.
25 Sillä minä virvoitan väsyneen sielun, ja jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen."
Ta ikkakto iti danum nga inumenda dagiti nabannog ken pennekekto amin a mawaw manipud iti pannakawawda.”
26 Siihen minä heräsin ja katselin, ja uneni oli minusta suloinen.
Kalpasan daytoy nakariingak, ket naamirisko a ti pannaturogko ket makapabang-ar.
27 "Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä kylvän Israelin maahan ja Juudan maahan ihmisen siementä ja karjan siementä.
“Kitaenyo, umadanin dagiti aldaw—kastoy ti pakaammo ni Yahweh—inton mulaak dagiti balbalay ti Israel ken Juda kadagiti kaputotan ti tao ken ayup.
28 Ja niinkuin minä olen valvonut repiäkseni ja kukistaakseni heitä, hajottaakseni ja hävittääkseni, tuottaakseni onnettomuutta, niin minä olen valvova rakentaakseni ja istuttaakseni heitä, sanoo Herra.
Idi napalabas, binantayak ida tapno paruten ken rebbaen ida, tapno parmeken ken dadaelen ida ken iyeg kadakuada ti pannakadangran. Ngem kadagiti masungad nga al-aldaw, bantayakto ida tapno bangonen ken imulak ida—kastoy ti pakaammo ni Yahweh.
29 Niinä päivinä ei enää sanota: 'Isät söivät raakoja rypäleitä, lasten hampaat heltyivät';
Kadagitanto nga al-aldaw awanton iti mangibaga, 'Nangan dagiti amma kadagiti naalsem nga ubas, ngem ti ngipen dagiti annak ti naalino.'
30 vaan jokaisen on kuoltava oman syntivelkansa tähden. Jokaiselta ihmiseltä, joka syö raakoja rypäleitä, heltyvät hänen omat hampaansa.
Ta matayto ti tunggal tao gapu iti bukodna a basol; siasinoman a mangan iti naalsem nga ubas, maalinonto ti ngipenna.
31 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton;
Kitaenyo, umadanin dagiti aldaw—kastoy ti pakaammo ni Yahweh—inton mangaramidak iti baro a tulag iti balay ti Israel ken iti balay ti Juda.
32 en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra.
Daytoy ket saanto a kas iti tulag a nakitulagak kadagiti ammada kadagiti aldaw nga iniggamak dagiti imada idi inruarko ida iti daga ti Egipto. Dagidiay dagiti aldaw a tinallikudanda ti tulagko, nupay asawa ti kaiyarigak kadakuada—kastoy ti pakaammo ni Yahweh.
33 Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
Ngem daytoy ti tulag nga aramidek iti balay ti Israel kalpasan dagitoy nga al-aldaw—kastoy ti pakaammo ni Yahweh. Ikabilkonto ti lintegko iti kaungganda ken isuratkonto daytoy iti pusoda, ta Siakto ti Diosda, ket agbalindanto a tattaok.
34 Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: 'Tuntekaa Herra'. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä.
Ket saanton a kasapulan a suroan ti tunggal tao ti kaarrubana, wenno suroan ti maysa a tao ti kabsatna a kunaenna, 'Amoenyo ni Yahweh!' Ta amindanto, manipud kanunumoan kadakuada agingga iti katatan-okan, am-ammodakto—kastoy ti pakaammo ni Yahweh—ta pakawanekto dagiti nadagsen a nagkuranganda ken saankonton a lagipen dagiti basolda.”
35 Näin sanoo Herra, joka on pannut auringon valaisemaan päivää, kuun ja tähdet lakiensa mukaan valaisemaan yötä, hän, joka liikuttaa meren, niin että sen aallot pauhaavat-Herra Sebaot on hänen nimensä:
Kastoy ti kuna ni Yahweh—ni Yahweh a mangpaspasingising iti init iti aldaw, ken nangiyurnos iti bulan ken bitbituen tapno agraniag iti rabii. Isuna ti mangpagpagaraw iti baybay tapno agdaranudor dagiti dalluyon. Ni Yahweh a Mannakabalin amin ti naganna. Kastoy ti kunana,
36 Jos väistyvät nämä lait minun kasvojeni edestä, silloin myös lakkaavat Israelin jälkeläiset olemasta kansa minun kasvojeni edessä ainiaan.
“Agingga a saan a mapukaw dagitoy a permanente a banbanag iti imatangko—kastoy ti pakaammo ni Yahweh—saanto met a sumardeng dagiti kaputotan ti Israel iti agnanayon a panagbalinna a nasion iti imatangko.”
37 Näin sanoo Herra: Jos voidaan mitata taivaat ylhäällä ja tutkia maan perustukset alhaalla, silloin vasta minä hylkään Israelin jälkeläiset kaikki, kaiken sen tähden, mitä he ovat tehneet, sanoo Herra.
Kastoy ti kuna ni Yahweh, “No mabalin koma a rukuden ti kangatoan a langit, ken no mabalin koma a kitaen ti pundasion ti daga iti baba, mabalinko met koma a laksiden amin dagiti kaputotan ti Israel gapu kadagiti amin nga inaramidda—kastoy ti pakaammo ni Yahweh.”
38 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin Herran kaupunki rakennetaan jälleen Hananelin-tornista Kulmaporttiin asti.
Kitaenyo, umadanin dagiti aldaw—kastoy ti pakaammo ni Yahweh— inton maibangon manen ti siudad para kaniak, manipud iti torre ti Hananel agingga iti Ruangan iti Suli.
39 Ja edelleen mittanuora kulkee suoraan Gaarebin kukkulalle ja kääntyy sitten Gooaan.
Ket maituloyto pay ti panangrukrukod, agingga iti turod ti Gareb ken agsikko iti Goa.
40 Ja koko laakso, ruumiineen ja tuhkineen, ja kaikki keto Kidronin puroon asti, Hevosportin kulmaan saakka itään päin, on oleva Herralle pyhitetty. Ei sitä enää ikinä hävitetä eikä kukisteta."
Mailasinto para kaniak a ni Yahweh ti entero a tanap ti tanem ken dapdapo, ken ti amin a kataltalonan iti Tanap ti Kidron ken inggana iti Ruangan ti Kabalio iti daya. Saanto manen daytoy a maparut wenno maparmek iti kaanoman.”

< Jeremian 31 >