Jeremian 14
1 Herran sana, joka tuli Jeremialle suuren kuivuuden tähden.
KA olelo a Iehova i hiki mai io Ieremia la no ka wi.
2 "Juuda murehtii, sen portit raukeavat, kallistuvat murheasussa maahan; ja Jerusalemista nousee valitushuuto.
Ke kanikau nei o ka Iuda, a kumakena hoi kona mau pukapa; ua eleele hoi a ilalo i ka lepo; ua pii aku la no ka uwe ana o ko Ierusalema.
3 Heidän ylimyksensä lähettävät alaisiansa vedelle. Nämä tulevat kaivoille, eivät löydä vettä, palajavat astiat tyhjinä, ovat pettyneet ja häpeissänsä ja peittävät päänsä.
O kolaila poe koikoi, ua hoouna lakou i ka lakou poe uuku e kii i ka wai; ua hele mai hoi lakou i na luawai, aole loaa ia lakou ka wai: hoi aku no lakou, aohe mea iloko o ko lakou hue. Hilahila iho la lakou, a hoopalaimaka, a pulou iho la i ko lakou mau poo.
4 Peltomaan tähden, joka pakahtuu, kun ei ole satanut maassa, ovat peltomiehet pettyneinä ja peittävät päänsä.
No ka mea, ua nakaka ka lepo, no ka na ole maluna o ka honua. Ua hilahila ka poe mahiai, ua pulou lakou i ko lakou mau poo.
5 Peurakin kedolla poikii ja hylkää vasikkansa, kun ei ole mitään vihantaa.
Oia, hanau ae la ka dia ma ke kula, a haalele iho la, no ka mea, aohe mauu.
6 Ja villiaasit seisovat kalliokukkuloilla, haukkovat ilmaa niinkuin aavikkosudet; niiden silmät ovat riutuneet, kun ei ruohoa ole."
Ku mai la hoi na hoki hihiu ma na wahi kiekie; hau ae la lakou i ka makani e like me na iliohae; pau iho la no hoi ko lakou mau maka no ka mea, aohe mauu.
7 Vaikka pahat tekomme todistavat meitä vastaan, tee työsi, Herra, nimesi tähden; sillä meidän luopumuksemme ovat monet, sinua vastaan me olemme syntiä tehneet.
E Iehova, ke hoike ku e mai nei ko makou hewa ia makou, aka, e hana mai oe no kou inoa iho; no ka mea, ua nui loa ko makou hoi hope ana, ua hana hewa makou ia oe.
8 Sinä Israelin toivo, sen vapahtaja ahdingon aikana, minkätähden sinä olet kuin muukalainen maassa, kuin matkamies, joka poikkeaa majaan vain yöpyäksensä?
E ka mea e manaolana'i o ka Iseraela, o kona Hoola i ka manawa o ka popilikia, no ke aha la oe e like ai me ka malihini maloko o ka aina, a e like hoi me ke kanaka hele, i kipa'e e moe i kekahi po?
9 Minkätähden sinä olet kuin tyrmistynyt mies, kuin sankari, joka ei voi auttaa? Ja kuitenkin sinä olet meidän keskellämme, Herra, ja me olemme otetut sinun nimiisi; älä meitä jätä.
No ke aha la oe e like ai me ke kanaka pilihua, e like hoi me ke kanaka koa hiki ole ke hoola? Aka, o oe, e Iehova, eia no oe iwaenakonu o makou, a ua kapaia makou ma kou inoa; mai haalele oe ia makou.
10 Näin sanoo Herra tästä kansasta: Noin he mielellänsä harhailevat, eivät pidätä jalkojansa. Ei Herra mielisty heihin; hän muistaa nyt heidän pahat tekonsa ja rankaisee heidän syntinsä.
Penei i olelo mai ai o Iehova i keia poe kanaka, ua makemake no lakou e hele hewa pela, aole lakou i kaohi i ko lakou mau wawae; nolaila, aole i ae mai o Iehova ia lakou; e hoomanao no oia i ko lakou hewa, a e hoopai hoi i ko lakou hala.
11 Ja Herra sanoi minulle: "Älä rukoile tämän kansan puolesta, sen hyväksi.
Alaila, olelo mai la o Iehova ia'u, Mai pule aku oe no keia poe kanaka, no ka maikai.
12 Vaikka he paastoavat, en minä kuule heidän huutoansa, ja vaikka he uhraavat polttouhreja ja ruokauhreja, en minä heihin mielisty, vaan miekalla, nälällä ja rutolla minä heidät lopetan."
Ia lakou e hookeai ai, aole au e hoolohe i ko lakou kahea ana; a ia lakou e kaumaha'i i ka mohai kuni, a me ka mohai makana, aole au e ae aku ia lakou; aka, e hoopau no wau ia lakou i ka pahikaua, a i ka wi, a i ka mai ahulau.
13 Niin minä sanoin: "Voi, Herra, Herra! Katso, profeetat sanovat heille: 'Ei teidän tarvitse nähdä miekkaa eikä kärsiä nälkää, vaan minä annan teille vakaan rauhan tässä paikassa'."
Alaila, i iho la au, Auwe, e ka Haku, e Iehova e! Aia hoi, ke olelo mai nei na kaula ia lakou, Aole oukou e ike i ka pahikaua, aole hoi e loaa ia oukou ka wi; aka, e haawi aku no au ia oukou i ka malu oiaio ma keia wahi.
14 Mutta Herra sanoi minulle: "Valhetta ennustavat profeetat minun nimessäni; minä en ole lähettänyt heitä, en käskenyt heitä enkä puhunut heille. Valhenäkyjä, turhia ennustuksia ja oman sydämensä petosta he ennustavat teille.
Alaila, olelo mai la o Iehova ia'u, Ke wanana nei na kaula i ka wahahee ma ko'u inoa. Aole au i hoouna aku ia lakou, aole hoi au i kauoha aku la ia lakou, aole hoi au i olelo ia lakou. Ke wanana nei lakou ia oukou i hihio wahahee, a me ka anaana, a me ka mea hope ole, a me ka wahahee o ko lakou naau.
15 Sentähden, näin sanoo Herra profeetoista, jotka ennustavat minun nimessäni, vaikka minä en ole heitä lähettänyt, ja jotka sanovat, että miekka ja nälkä ei tule tähän maahan: miekkaan ja nälkään hukkuvat nämä profeetat.
Nolaila, ke olelo mai nei o Iehova, no na kaula, ka poe i wanana ma ko'u inoa, aole hoi au i hoouna aku ia lakou; aka, ke olelo nei lakou, Aole e hiki mai ka pahikaua, aole hoi ka wi iloko o keia aina: E hoopauia ua poe kaula la, i ka pahikaua, a me ka wi.
16 Ja kansa, jolle he ennustavat, suistuu Jerusalemin kaduilla nälkään ja miekkaan, eikä kukaan heitä hautaa-ei heitä, ei heidän vaimojansa, poikiansa eikä tyttäriänsä. Minä vuodatan heidän pahuutensa heidän päällensä."
A o na kanaka a lakou i ao aku ai i ka wanana ana, e kiolaia'ku no lakou iloko o na alanui o Ierusalema, no ka wi, a me ka pahikaua; aohe o lakou mea nana lakou e kanu, o lakou, a me ka lakou wahine, aole hoi ka lakou keikikane, aole ka lakou kaikamahine; no ka mea, e ninini aku au i ko lakou hewa maluna o lakou.
17 Ja sano heille tämä sana: Minun silmistäni vuotavat kyyneleet yötä päivää, eivät lakkaa; sillä neitsyt, tytär, minun kansani, on raskaasti runneltu, ylen kipeällä iskulla.
Nolaila, e olelo aku oe i keia olelo ia lakou; E kahe no ko'u mau maka i ka wai, i ka po a me ke ao, aole hoi laua e hooki; no ka mea, ua lukuia i ka luku nui ke kaikamahine puupaa o ko'u poe kanaka, i ka hahau ino loa.
18 Jos minä kedolle lähden, katso-miekan kaatamia! Jos tulen kaupunkiin, katso-kalvava nälkä! Sillä sekä profeetat että papit kiertävät maata eivätkä mitään tiedä.
Ina e hele aku au i ke kula, alaila, e nana i ka poe i lukuia i ka pahikaua! a ina komo wau iloko o ke kulanakauhale, alaila, e nana aku i ka poe i mai no ka wi! Oia, kaahele aku no ke kaula, a me ke kahuna iloko o ka aina a lakou i ike ole ai.
19 Oletko sinä kokonaan hyljännyt Juudan, vierooko sielusi Siionia? Minkätähden olet lyönyt meitä, niin ettemme voi parantua? Odotetaan rauhaa, mutta hyvää ei tule, paranemisen aikaa, mutta katso, tulee peljästys!
Ua hoole loa anei oe i ka Iuda? Ua hoopailua anei kou uhane ia Ziona? No ke aha la oe i pepehi mai ai ia makou, aole hoi he hoola no makou? Kakali makou i ka malu, aole hoi he pono: a i ka hoola hoi, aia hoi, he popilikia!
20 Me tunnemme, Herra, jumalattomuutemme, isiemme pahat teot, sillä sinua vastaan me olemme syntiä tehneet.
E Iehova, ua ike no makou i ko makou hewa, a me ka hala o ko makou poe makua; no ka mea, ua hana hewa aku makou ia oe.
21 Älä hylkää, nimesi tähden! Älä anna kunniasi valtaistuinta häväistäväksi; muista, älä riko, liittoasi meidän kanssamme.
Mai hoowahawaha mai oe, no kou inoa iho, mai hoino oe i ka nohoalii o kou nani. E hoomanao, mai uhai oe i kou berita me makou.
22 Onko pakanain turhista jumalista sateen antajiksi, tahi taivasko antaa sadekuurot? Etkö sinä ole Herra, meidän Jumalamme? Sinua me odotamme, sillä sinä olet tehnyt kaiken tämän.
Aia anei iwaena o na mea lapuwale o na aina e kekahi mea hooua mai i ka ua? E hiki anei i na lani ke haawi mai i ka ua? Aole anei o oe ia, e Iehova, ko makou Akua? Nolaila makou e hilinai aku ai ia oe; no ka mea, ua hana oe i keia mau mea a pau.
