Jeremian 10

1 Kuulkaa sana, jonka Herra on puhunut teitä vastaan, te Israelin heimo.

Écoutez la parole que l'Éternel a prononcée pour vous, maison d'Israël.

2 Näin sanoo Herra: "Älkää totutelko itseänne pakanain menoon älkääkä kauhistuko taivaan merkkejä, sillä pakanat niitä kauhistuvat.

Ainsi a dit l'Éternel: N'apprenez pas les façons de faire des nations; et ne craignez pas les signes des cieux, parce que les nations les craignent.

3 Sillä kansat noudattavat turhia jumalia; sillä ne ovat puuta, joka hakataan metsästä, puusepän kätten tekemiä, työaseella tehtyjä.

Car les statuts des peuples ne sont que vanité. On coupe le bois dans la forêt; la main de l'ouvrier le travaille à la hache;

4 Ne koristetaan hopealla ja kullalla sekä kiinnitetään nauloilla ja vasaroilla, niin etteivät ne horju.

On l'embellit avec de l'argent et de l'or; on le fixe avec des clous et des marteaux, pour qu'il ne vacille point.

5 Ne ovat kuin linnunpelätin kurkkumaalla, eivät ne voi puhua; kantamalla täytyy niitä kantaa, sillä eivät ne voi astua. Älkää peljätkö niitä, sillä eivät ne voi pahaa tehdä; mutta eivät ne myöskään voi tehdä hyvää.

Ils sont semblables, ces dieux, à une colonne faite au tour, et ils ne parlent pas. Il faut qu'on les porte, parce qu'ils ne peuvent marcher. Ne les craignez pas; car ils ne font point de mal; comme aussi faire du bien n'est pas en leur puissance.

6 Ei ole ketään sinun vertaistasi, Herra; sinä olet suuri, ja suuri ja voimallinen on sinun nimesi.

Nul n'est semblable à toi, ô Éternel! Tu es grand, et tu as un grand renom de puissance.

7 Kuka ei sinua pelkäisi, sinä kansojen kuningas? Sillä siihen sinä olet arvollinen. Sillä kaikissa kansojen viisaissa ja kaikissa heidän valtakunnissansa ei ole yhtäkään sinun vertaistasi.

Qui ne te craindrait, roi des nations? Car cela t'est dû. Car parmi les plus sages des nations et dans tous leurs royaumes, nul n'est semblable à toi.

8 He ovat kaikki tyynni järjettömiä, tyhmiä. Turhain jumalien opettamista! Ne ovat puuta,

Ils sont tous ensemble abrutis et insensés. Ce bois n'enseigne que vanités.

9 ohueksi taottua hopeata, joka tuodaan Tarsiista, ja Uufaan kultaa, taiturin ja kultasepän kätten tekoa. Punasinistä ja punaista purppuraa on niiden puku. Taitajain tekoa ovat ne kaikki.

C'est de l'argent en plaques, apporté de Tarsis, et de l'or d'Uphaz; l'œuvre du sculpteur et des mains de l'orfèvre. La pourpre et l'écarlate sont leur vêtement; tous ils sont l'ouvrage de gens habiles.

10 Mutta Herra on totinen Jumala; hän on elävä Jumala ja iankaikkinen kuningas. Hänen vihastansa vapisee maa, ja kansat eivät kestä hänen suuttumustansa.

Mais l'Éternel est le Dieu de vérité; c'est le Dieu vivant et le roi éternel. Devant sa colère la terre tremble, et les nations ne peuvent soutenir son courroux.

11 Sanokaa heille näin: Jumalat, jotka eivät ole tehneet taivasta eikä maata, ne katoavat maan päältä ja taivaan alta.

Vous leur direz ainsi: Les dieux qui n'ont point fait les cieux et la terre périront de dessus la terre, de dessous les cieux!

12 Hän on tehnyt maan voimallansa, vahvistanut maanpiirin viisaudellansa ja levittänyt taivaat taidollansa.

C'est lui qui a fait la terre par sa puissance; qui a fondé le monde par sa sagesse; qui a étendu les cieux par son intelligence.

13 Kun hän jylisee, käy vetten pauhina taivaalla, ja hän nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuo tuulen sen säilytyspaikoista.

Au son de sa voix les eaux s'amassent dans les cieux; il fait monter les vapeurs du bout de la terre; il produit les éclairs et la pluie, et tire le vent de ses trésors.

14 Järjetön on jokainen ihminen, tietoa vailla, häpeän saa jokainen kultaseppä veistetystä kuvasta, petosta on hänen valamansa kuva, eikä niissä henkeä ole.

Tout homme est abruti dans sa science, tout orfèvre est honteux de son image taillée; car les idoles ne sont que mensonge; il n'y a point de respiration en elles;

15 Turhuutta ne ovat, naurettavia tekeleitä; kun niiden rangaistus tulee, ne hukkuvat.

Elles ne sont que vanité, œuvre de tromperie; elles périront au temps où Dieu les visitera.

16 Näiden kaltainen ei ole hän, joka on Jaakobin osa, sillä hän on kaiken Luoja, ja Israel on hänen perintösukunsa: Herra Sebaot on hänen nimensä.

Celui qui est la part de Jacob n'est pas comme elles; car c'est lui qui a tout formé, et Israël est la tribu de son héritage. Son nom est l'Éternel des armées.

17 Kokoa tavarasi maasta pois, sinä, joka piiritettynä istut.

Rassemble de terre ton bagage, toi qui es assise dans la détresse.

18 Sillä näin sanoo Herra: Katso, tällä haavaa minä linkoan pois maan asukkaat ja ahdistan heitä, niin että saavat tarpeeksensa."

Car ainsi a dit l'Éternel: Voici, cette fois je vais lancer comme avec la fronde les habitants du pays; et je vais les mettre à l'étroit, afin qu'on les atteigne.

19 Voi minua minun vammani tähden! Kipeä on minun haavani; mutta minä sanon: Tämä on minun vaivani, minun on se kannettava.

Malheur à moi! Je suis brisée! Ma plaie est douloureuse! Mais moi je dis: Eh bien, c'est ma souffrance, et je la supporterai.

20 Minun telttani on hävitetty, ja kaikki minun telttaköyteni ovat katkotut; minun lapseni ovat lähteneet luotani, eikä niitä enää ole. Ei ole enää, kuka telttani pystyttäisi ja nostaisi seinieni kankaan.

Ma tente est détruite; tous mes cordages sont rompus; mes fils m'ont quittée, ils ne sont plus. Je n'ai personne qui dresse de nouveau ma tente, qui relève mes pavillons.

21 Sillä paimenet olivat järjettömät eivätkä etsineet Herraa; sentähden he eivät menestyneet, vaan koko heidän laumansa hajotettiin.

Car les bergers étaient stupides; ils ne cherchaient pas l'Éternel. C'est pour cela qu'ils n'ont pas prospéré, et que tous leurs troupeaux ont été dispersés.

22 ni kuuluu! Katso, se tulee, suuri pauhina pohjoisesta maasta, tekemään Juudan kaupungit autioiksi, aavikkosutten asunnoksi.

Voici, une rumeur se fait entendre, un grand tumulte vient du pays du Nord, pour faire des villes de Juda un désert, un repaire de chacals.

23 Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen vallassansa, eikä miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa.

Éternel! je connais que la voie de l'homme ne dépend pas de lui, et qu'il n'est pas au pouvoir de l'homme qui marche, de bien diriger ses pas.

24 Kurita minua, Herra, mutta kohtuudella, äläkä vihassasi, ettet minua ylen vähäiseksi tekisi.

O Éternel! châtie-moi, toutefois avec mesure; non pas en ta colère, de peur que tu ne me réduises à néant.

25 Vuodata vihasi pakanain ylitse, jotka eivät sinua tunne, ja sukukuntain ylitse, jotka eivät sinun nimeäsi avuksensa huuda. Sillä he ovat syöneet Jaakobin, ovat hänet syöneet ja lopettaneet, ja tehneet autioksi hänen asuinsijansa.

Répands ta fureur sur les nations qui ne te connaissent pas, et sur les tribus qui n'invoquent point ton nom. Car elles ont dévoré Jacob, et elles le dévorent; elles l'ont consumé, et elles ont mis sa demeure en désolation.