< Jesajan 65 >
1 Minä olen suostunut niiden etsittäväksi, jotka eivät minua kysyneet, niiden löydettäväksi, jotka eivät minua etsineet; minä olen sanonut kansalle, joka ei ole otettu minun nimiini: Tässä minä olen, tässä minä olen!
Hagi Ra Anumzamo'a huno, Nagra nunamuma hu'za nantahima nonkaza vahe'mo'zama nunamuma hu'za nantahima kesagu zamavega antena mani'noe. Nagriku'ma nohake'za Nagri nagi'ma nohaza vahe'mo'za nagrira nage'za eri fore hazage'na Nagra ama mani'noe, ama mani'noe hu'na nehue. (Rom 10:20, 21)
2 Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni uppiniskaista kansaa kohden, joka vaeltaa tietä, mikä ei ole hyvä, omain ajatustensa mukaan;
Nagri kema runetrage'za knare osu kante'ma nevu'za, zamagra'a antahintahima nevarariza vahetera zamazama hunakura nazana rusutetena maka knafina mani'noe.
3 kansaa kohden, joka vihoittaa minua alinomaa, vasten kasvojani, uhraa puutarhoissa ja suitsuttaa tiilikivialttareilla.
Ana havi zamavu zamava'ma huvava Nagri navufina nehu'za, nazeri narimpa nehe'za, hoza zamifina havi anumzante kresramna nevuza, simenire'ma tro'ma hunte'naza itarera mananentake'zana kremna vu'naze.
4 He asustavat haudoissa ja yöpyvät salaisiin paikkoihin; he syövät sianlihaa, ja saastaiset liemet on heillä astioissansa.
Ana nehu'za matipi maniza vano nehu'za, kenagera oku'a havi avamute monora nehu'za, afu'mofo ame'a nene'za, Anumzamo'na navure'ma agruma osu'nea zagagafama kre'naza tima'anena ne'naze.
5 He sanovat: "Pysy erilläsi, älä tule minua lähelle, sillä minä olen sinulle pyhä". Nämä ovat savu minun sieramissani, tuli, joka palaa kaiken päivää.
Ana vahe'mo'za mago'a vahekura hu'za, tagri tavufgamo'a ruotage hu'neanki, tagri tavaontera omanita ogantu'a maniho hu'za nehaze. E'inahu zamavu zamava'ma nehaza zamo'a tevegumo nagonagampi fregeno kumagumaguma hiankna maka knafina nehie.
6 Katso, se on kirjoitettuna minun edessäni. En ole minä vaiti, vaan minä maksan, maksan heille helmaan
Keho, Ra Anumzamo'na maka tamagri havi tamavutamavara avontafepi krentogeno me'ne. Ana hu'negu nagra akohe'na omani'na, maka kumitamimofo avamente antena nona hu'na mizana tamente tamente tamitere hugahue.
7 heidän pahat tekonsa ynnä teidän isienne pahat teot, sanoo Herra, niiden, jotka ovat vuorilla suitsuttaneet ja kukkuloilla minua häväisseet; ja ensiksi minä mittaan heille palkan heidän helmaansa.
Ana hanuge'za zamagri kumi'ene zamagehe'i kumimofo knazanena erigahaze. Na'ankure zamagra agonaramintega vu'za, havi anumzante tevefi ofa ome nehu'za, nagri nagia eri haviza hu'naze. E'ina hu'nazanki'na ana kumi'ma hu'naza zamofontera, nona hu'na mizazmia zami fatgo hutere hugahue.
8 Näin sanoo Herra: Niinkuin sanotaan rypäleestä, jos siinä on mehua: "Älä hävitä sitä, sillä siinä on siunaus", niin teen minä palvelijaini tähden, etten kaikkea hävittäisi.
Ra Anumzamo'a amanage huno hu'ne, Mago vahe'mo krepi raga regatiti huno tima'a eriteno akru'a atreaza nehigeno, mago vahe'mo huno matera ovuo. Na'ankure mago'a tima'a me'negenka regatiti hu so'e osu'nane huno nehiaza hu'na, nagri eri'za vaheni'a Israeli vaheku nagesa nentahi'na zamazeri haviza huvaga oregahue.
9 Minä tuotan Jaakobista siemenen ja Juudasta vuorteni perillisen; ja minun valittuni saavat periä maan, ja minun palvelijani saavat siinä asua.
Nagra Jekopu naga'ene Juda vahepinti rama'a vahe zamazeri fore hanuge'za, nagri agonaramina eri nafa'a hu'za anampi manigahaze. Nagri eri'za vahe manigahaze hu'na ama ana vahera huhampari'noa vaheki'za, ana mopa erisanti hare'za manigahaze.
10 Ja Saaron on oleva lammasten laitumena ja Aakorin laakso karjan lepopaikkana minun kansallani, joka minua etsii.
Ana hanigeno ana mopafina sipisipi afu zamimo'ene bulimakao afu'zamimo'za avite'za nemaninageno, Saroni agupomo'a sipisipi afu kevumo'zama ne'zama nesaza agupo fore hinkeno, Akori agupomo'a bulimakao afu kevumo'zama manigasama hanaza mopa megahie. Nagriku'ma nehakaza vahetera e'inahu'za fore hugahie.
11 Mutta te, jotka hylkäätte Herran ja unhotatte minun pyhän vuoreni, jotka valmistatte Gadille pöydän ja vuodatatte uhrijuomaa Menille-
Hianagi Ra Anumzamo'na tamefi hunenamita, ruotge'ma hu'nea agonani'a tamage akaninenteta, Gati havi anumzante ne'za retro hunenteta waini tinena tagi havia huta Meni'e nehaza havi anumzante ofa nehaze.
12 teidät minä määrään miekan omiksi, ja kaikki te kumarrutte teurastettaviksi, sentähden ettette vastanneet, kun minä kutsuin, ettekä kuulleet, kun minä puhuin, vaan teitte sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, ja valitsitte sen, mikä ei ole minulle otollista.
E'ina nehazanagi ha' vahe kazinkante tamavrentesnuge'za, ha' vahe'mo'za tamazeri pri huza bainati kazinteti tamahegahaze. Na'ankure nagrama kezamatuana nagri kea antahita nona nosuta, kema tamasamuana, nagri kea antahi so'ea osu'naze. Ana nehuta nagri navurera havi tamavu tamavaza nehuta, nagri'ma nave'nosia avu'avaza amage ante'naze.
13 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minun palvelijani syövät, mutta te näette nälkää; katso, minun palvelijani juovat, mutta te kärsitte janoa; katso, minun palvelijani iloitsevat, mutta te joudutte häpeään.
E'ina hu'negu Ra Anumzamo'na amanage hu'na nehue, Nagri eri'za vahe'mo'za ne'zana negahazanagi, tamagra tamagaku hugahaze. Nagri eri'za vahe'mo'za tina negahazanagi, tamagra tinku hugahaze. Nagri eri'za vahe'mo'za muse hugahazanagi, tamagra tamagazegu hugahaze.
14 Katso, minun palvelijani riemuitsevat sydämen onnesta, mutta te huudatte sydämen tuskasta ja voivotatte mielimurteissanne.
Nagri eri'za vahe'mokizmi zamagu'afina musezamo avitesanige'za, muse zagame hugahaze. Hianagi tamagri tamagu'afina tamasuzamo avinetena, tumotamimo'a netanesnigeta zavi krafa hugahaze.
15 Ja te jätätte nimenne kirouslauseeksi minun valituilleni: "Niin sinut surmatkoon Herra, Herra!" Mutta palvelijoilleen hän on antava toisen nimen.
Ana hu'nesnuge'za Nagri eri'za vahe'mo'zama vahe'ma sifnagema huzmantekura, tamagri tamagi ahe'za sifna kea huzmantegahaze. Na'ankure Ra Anumzamo'a tamagrira tamahe fanene nehuno, eri'za vahe'aramina ru zamagi zamigahie.
16 Joka maassa itsensä siunaa, siunaa itsensä totisen Jumalan nimeen, ja joka maassa vannoo, vannoo totisen Jumalan nimeen; sillä entiset ahdistukset ovat unhotetut ja peitossa minun silmiltäni.
Hanki iza'o ama mopafima mani'neno, agra'ama asomu erigahue huno'ma hanimofona tamage huno Anumzamo'a asomura huntegahie. Iza'o mopafima huvempama hanimo'a, tamage Anumzamofonte huvempa hugahie. Na'ankure ko'ma hu'naza hazenkeramina Nagra nagekani zamante'noe.
17 Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu;
Hanki antahiho, Nagra kasefa monane kasefa mopanena tro hugahuanki'za, ko'ma fore'ma hu'nea zamo'a antahintahi zamifina mago'enena omanesanige'za zamagesa ontahigahaze. (2 Pita 3:13, Revalesen-Hufo hu'nea naneke 21:1)
18 vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan.
Hianagi Nagrama kasefa'zama tro'ma hanua zanku muse huvava nehuta manigahaze. Nagra Jerusalemi kumara vahe'mo'zama musema hu'za manisaza kuma retro hugahue. Ana kumapima manisnaza vahe'mo'za tusi muse huvava hugahaze.
19 Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä.
Nagranena Jerusalemi kumakura muse hunente'na, vaheni'agura antahi so'e huzmantegahue. Ana nehanugeno Jerusalemi kumapima zavi krafama nentahiza zana hu'za mago'enena ontahitfa hugahaze.
20 Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää; sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen.
Mofavre nentamo'ma osi'ma mani'neno'ma nefriazana osugahie. Maka vahe'mo'za zazate manite'za tavava ozafa re'za 100'a kafu hanazanagi, kasefa vahe mani'naze hu'za hugahaze. Hanki 100'a kafuma agateore'neno'ma ame huno'ma frisnia vahekura sifna ahentegeno frie hu'za hugahaze.
21 He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät;
Nagri vahe'mo'za zamagra nontamina ki'za ana nontamimpi nemaniza, zamagra waini hoza ante'za raga'a negahaze.
22 he eivät rakenna muitten asua, eivät istuta muitten syödä; sillä niinkuin puitten päivät ovat, niin ovat elinpäivät minun kansassani. Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn.
Nagri vahe'mo'zama ko'ma noma kinage'za, ru vahe'mo'zama emerizama mani'nazanknara nosnageno, waini hozama ante'nage'za ru vahe'mo'zama eme tagi'za nenazanknara osugahaze. Na'ankure Nagri vahe'mo'za zafamo'ma nehiaza hu'za zazate maniza nevu'za, zamazampinti zamu'na sisima hu'za eri fore'ma hu'naza zantamina nene'za musenkase hu'za maniza vugahaze.
23 He eivät tee työtä turhaan eivätkä lapsia synnytä äkkikuoleman omiksi, sillä he ovat Herran siunattujen siemen, ja heidän vesansa ovat heidän tykönänsä.
Zamagrama erisnaza eri'zamo'a amne zanknara osugahie. Ana nehanage'za kasezmantesaza mofavre naga'zamimo'za hazenkea e'origahaze. Na'ankure ana naga'mokizmi mofavre nagara Ra Anumzamo'a asomu huzmante'neankino zamagripinti'ma henkama kase anante nante'ma hanaza vahe'enena asomu huzmantegahie.
24 Ennenkuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaan minä kuulen.
Hagi zamavesinia zanku'ma nantahima onke'nenage'na, Nagra kenona huzmantegahue. Ina zankuro nunamuma nehanage'na nentahi'na, zahufa nunamuna nehanage'na ana zana zamigahue.
25 Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua niinkuin raavas, ja käärmeen ruokana on maan tomu; ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.
Afi kramo'ene sipisipi anentamokea magopi mani'neke trazana nenesakeno, laionimo'ene bulimakao afumo'enena magopi mani'neke hagege trazana negaha'e. Hianagi osifavemo'a kugusopa negahie. Ana hu'neanki'za Nagri ruotage agonafina havi avu'ava zana nosnageno, magomofoma azeri havizama hu'zana omanegahie. Ra Anumzamo'na amana nanekea nehue.