Jesajan 65
1 Minä olen suostunut niiden etsittäväksi, jotka eivät minua kysyneet, niiden löydettäväksi, jotka eivät minua etsineet; minä olen sanonut kansalle, joka ei ole otettu minun nimiini: Tässä minä olen, tässä minä olen!
J’Ai été accueillant pour qui n’avait pas demandé après moi, d’un abord facile pour qui ne m’avait point recherché; j’ai dit: "Me voici, me voici!" à un peuple qui ne Se réclamait plus de mon nom.
2 Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni uppiniskaista kansaa kohden, joka vaeltaa tietä, mikä ei ole hyvä, omain ajatustensa mukaan;
Constamment j’ai tendu les mains à une nation infidèle, qui s’est engagée dans une mauvaise voie, au gré de ses idées;
3 kansaa kohden, joka vihoittaa minua alinomaa, vasten kasvojani, uhraa puutarhoissa ja suitsuttaa tiilikivialttareilla.
à une nation qui n’a cessé de m’irriter en me bravant, en sacrifiant dans les jardins et brûlant de l’encens sur les briques;
4 He asustavat haudoissa ja yöpyvät salaisiin paikkoihin; he syövät sianlihaa, ja saastaiset liemet on heillä astioissansa.
qui a élu domicile parmi les tombeaux, établi son gîte dans les ruines, se nourrissant de chair de porc et de plats couverts de mets impurs;
5 He sanovat: "Pysy erilläsi, älä tule minua lähelle, sillä minä olen sinulle pyhä". Nämä ovat savu minun sieramissani, tuli, joka palaa kaiken päivää.
où les gens disent: "Retire-toi, ne me touche point, car je suis saint pour toi!" Ces pratiques attisent ma colère; c’est un feu qui flambe toujours.
6 Katso, se on kirjoitettuna minun edessäni. En ole minä vaiti, vaan minä maksan, maksan heille helmaan
Certes, tout cela est inscrit devant moi; je n’aurai de cesse que je ne les aie payés, payés en faisant retomber sur leur tête
7 heidän pahat tekonsa ynnä teidän isienne pahat teot, sanoo Herra, niiden, jotka ovat vuorilla suitsuttaneet ja kukkuloilla minua häväisseet; ja ensiksi minä mittaan heille palkan heidän helmaansa.
tout ensemble leurs péchés et les péchés de leurs ancêtres, dit l’Eternel qui ont offert de l’encens sur les montagnes et m’ont outragé sur les coteaux. Je ferai bonne mesure en chargeant leur tête du fruit de leurs œuvres passées.
8 Näin sanoo Herra: Niinkuin sanotaan rypäleestä, jos siinä on mehua: "Älä hävitä sitä, sillä siinä on siunaus", niin teen minä palvelijaini tähden, etten kaikkea hävittäisi.
Ainsi parle l’Eternel: "Tout comme lorsqu’on trouve une grappe pleine de jus, on dit: Ne la détruis point, car c’est un fruit béni ainsi je me comporterai par égard pour mes serviteurs et n’aurai garde de tout détruire.
9 Minä tuotan Jaakobista siemenen ja Juudasta vuorteni perillisen; ja minun valittuni saavat periä maan, ja minun palvelijani saavat siinä asua.
Mais j’extrairai de Jacob une lignée, et de Juda des possesseurs de mes montagnes: mes élus en auront la propriété, et mes serviteurs y résideront.
10 Ja Saaron on oleva lammasten laitumena ja Aakorin laakso karjan lepopaikkana minun kansallani, joka minua etsii.
Le Saron deviendra un parc pour les brebis, et la vallée d’Akhor un gîte pour les bœufs, au profit de ceux de mon peuple qui m’auront recherché.
11 Mutta te, jotka hylkäätte Herran ja unhotatte minun pyhän vuoreni, jotka valmistatte Gadille pöydän ja vuodatatte uhrijuomaa Menille-
Mais vous qui délaissez le Seigneur, oublieux de ma sainte montagne, vous qui dressez une table pour Gad et remplissez plein les coupes en l’honneur de Meni,
12 teidät minä määrään miekan omiksi, ja kaikki te kumarrutte teurastettaviksi, sentähden ettette vastanneet, kun minä kutsuin, ettekä kuulleet, kun minä puhuin, vaan teitte sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, ja valitsitte sen, mikä ei ole minulle otollista.
vous, je vous destine au glaive; tant que vous êtes, vous ploierez le genou pour recevoir le coup mortel, puisque j’ai appelé et que vous n’avez pas répondu, puisque vous avez fait ce qui me déplaît et donné votre préférence à ce que je n’aime point."
13 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minun palvelijani syövät, mutta te näette nälkää; katso, minun palvelijani juovat, mutta te kärsitte janoa; katso, minun palvelijani iloitsevat, mutta te joudutte häpeään.
C’Est pourquoi, ainsi parle le Seigneur, l’Eternel: "Voici, mes serviteurs mangeront et vous souffrirez la faim; voici, mes serviteurs boiront et vous aurez soif; voici, mes serviteurs se réjouiront et vous serez couverts de confusion;
14 Katso, minun palvelijani riemuitsevat sydämen onnesta, mutta te huudatte sydämen tuskasta ja voivotatte mielimurteissanne.
voici, mes serviteurs chanteront dans le contentement de leur cœur, et vous crierez sous les souffrances du vôtre, vous vous lamenterez dans l’abattement de votre esprit.
15 Ja te jätätte nimenne kirouslauseeksi minun valituilleni: "Niin sinut surmatkoon Herra, Herra!" Mutta palvelijoilleen hän on antava toisen nimen.
Et vous laisserez votre nom comme une formule d’imprécation à mes élus: "Que Dieu te fasse périr…! Mais ses serviteurs, il les désignera par un nom bien différent.
16 Joka maassa itsensä siunaa, siunaa itsensä totisen Jumalan nimeen, ja joka maassa vannoo, vannoo totisen Jumalan nimeen; sillä entiset ahdistukset ovat unhotetut ja peitossa minun silmiltäni.
Car celui qui voudra faire des souhaits de bonheur dans le pays les fera au nom du Dieu de vérité, et celui qui jurera dans le pays jurera au nom du Dieu de vérité; en effet, les souffrances antérieures seront oubliées et complètement effacées de devant mes yeux.
17 Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu;
Oui! Me voici en train de créer un ciel nouveau et une terre nouvelle, si bien qu’on ne se rappellera plus ce qui aura précédé; on n’en gardera pas le moindre souvenir.
18 vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan.
Réjouissez-vous, au contraire, et félicitez-vous à jamais de ce que je vais créer; car voici, je fais de Jérusalem un sujet d’allégresse, et de son peuple une source de joie.
19 Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä.
Et moi-même je me réjouirai de Jérusalem et j’aurai du plaisir de mon peuple: on n’y entendra plus ni bruit de pleurs, ni cris de douleur.
20 Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää; sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen.
On n’y verra plus d’enfant ne vivant que quelques jours, ni de vieillard qui n’achève sa carrière; car sera considéré comme jeune homme celui qui mourra à cent ans, et comme maudit le pécheur devenu centenaire.
21 He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät;
On bâtira des maisons et on les habitera; on plantera des vignes et on en mangera les fruits.
22 he eivät rakenna muitten asua, eivät istuta muitten syödä; sillä niinkuin puitten päivät ovat, niin ovat elinpäivät minun kansassani. Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn.
On ne bâtira pas pour qu’un autre en profite, on ne plantera pas pour qu’un autre en jouisse; mais les jours de mon peuple seront comme les jours des arbres, et mes élus useront jusqu’au bout l’œuvre de leurs mains.
23 He eivät tee työtä turhaan eivätkä lapsia synnytä äkkikuoleman omiksi, sillä he ovat Herran siunattujen siemen, ja heidän vesansa ovat heidän tykönänsä.
Ils ne se fatigueront plus en vain, et ils n’enfanteront plus pour la ruine: ce sera la race des bénis de l’Eternel, et leurs rejetons demeureront avec eux.
24 Ennenkuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaan minä kuulen.
Avant qu’ils m’appellent, moi, je répondrai; ils parleront encore que déjà je les aurai exaucés.
25 Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua niinkuin raavas, ja käärmeen ruokana on maan tomu; ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.
Le loup et l’agneau paîtront côte à côte, le lion comme le bœuf mangera de la paille et le serpent se nourrira de poussière; plus de méfaits, plus de violence sur toute ma sainte montagne: c’est l’Eternel qui a parlé."
