Jesajan 63
1 Kuka tuolla tulee Edomista, tulipunaisissa vaatteissa Bosrasta, tuo puvultansa komea, joka uljaana astelee suuressa voimassansa? "Minä, joka puhun vanhurskautta, joka olen voimallinen auttamaan."
Edom ram, Bozrah kho hoi a tho teh, hni ka paling e kâkhu laihoi ka tho e hah apimaw. Ka sungren e hni, a thaonae bawilennae lahoi ka tho e teh apine. Kai teh lannae lahoi lawk ka dei niteh, rungngang hanelah athakaawme doeh.
2 Miksi on punaa sinun puvussasi, miksi ovat vaatteesi kuin viinikuurnan polkijan?
Bangkongmaw na kâkhu e hni hah a paling teh na hni teh misur katinnae koe tami ni a kho e hoi a kâvan.
3 "Kuurnan minä poljin, minä yksinäni, ei ketään kansojen joukosta ollut minun kanssani; minä poljin heidät vihassani, tallasin heidät kiivaudessani, ja niin pirskui heidän vertansa vaatteilleni, ja minä tahrasin koko pukuni.
Misur paw hah kai kama dueng doeh katin toe. Tami moikapap e thung hoi kai koe buet touh hai awm awh hoeh. Bangkongtetpawiteh, lungkhuek laihoi katin toe. Lungkhuek lahoi ka coungroe teh, ahnimae a thi ni kaie hni dawk a tâcawn sin teh kaie hninaw hah kakhin sak toe.
4 Sillä koston päivä oli minun mielessäni ja minun lunastettujeni vuosi oli tullut.
Moipathungnae hnin teh ka lung dawk ao. Ahnimanaw ka ratangnae kum ni a pha toe.
5 Ja minä katselin, mutta ei ollut auttajaa, ja minä ihmettelin, kun ei kukaan tueksi tullut. Silloin minun oma käsivarteni minua auttoi, ja minun vihani minua tuki.
Ka khet navah kabawmkung apihai awm hoeh. Hmoung ka ti nahai kapathawkung apihai awm hoeh. Hatdawkvah, kamae kut ni kama hanelah rungngangnae a sak toe. Ka lungkhueknae ni kai heh na man toe.
6 Ja minä tallasin kansat vihassani ja juovutin heidät kiivaudellani; minä vuodatin maahan heidän verensä."
Taminaw ka lungkhueknae lahoi ka coungroe toe. Ka lungkhueknae lahoi puenghoi ka kanawi toe. Ahnimae thi teh talai dawk ka rabawk toe.
7 Herran armotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja, kaikkea, mitä Herra on meille tehnyt, suurta hyvyyttä Israelin heimoa kohtaan, mitä hän on heille osoittanut laupeudessansa ja suuressa armossansa.
Pahren lungmanae patetlah BAWIPA ni lung na patawnae pueng thoseh, Isarelnaw koe a sak pouh e a lungmanae hai thoseh, BAWIPA e a lungmanae hoi, BAWIPA pahrennae teh ka pholen han.
8 Ja hän sanoi: "Ovathan he minun kansani, he ovat lapsia, joissa ei ole vilppiä"; ja niin hän tuli heille vapahtajaksi.
Hatdawkvah, BAWIPA ni a dei e teh, ahnimouh teh ka tami katang doeh. Laithoe ka dei hoeh e camo lah ao. Hatdawkvah, ahnimae rungngangkung lah ka o.
9 Kaikissa heidän ahdistuksissansa oli hänelläkin ahdistus, ja hänen kasvojensa enkeli vapahti heidät. Rakkaudessaan ja sääliväisyydessään hän lunasti heidät, nosti heitä ja kantoi heitä kaikkina muinaisina päivinä.
Kângairunae dawkvah, a hmalah kaawm e kalvantami ni, ahnimanaw a rungngang teh a lungpatawnae lahoi a ratang. Ayan e tueng pueng dawk hai ahnimouh hah a po teh a hrawi awh.
10 Mutta he niskoittelivat ja saattoivat murheelliseksi hänen Pyhän Henkensä; ja niin hän muuttui heidän viholliseksensa, hän itse soti heitä vastaan.
Hatei taran a thaw awh teh, Kathoung Muitha hah a lungmathoe sak awh. Hatdawkvah ahnimanaw hah a taran teh a tuk.
11 Silloin hänen kansansa muisti muinaisia päiviä, muisti Moosesta: Missä on hän, joka toi heidät ylös merestä, heidät ynnä hänen laumansa paimenen? Missä on hän, joka pani tämän sydämeen Pyhän Henkensä;
Hat toteh, ayan e Mosi hoi a taminaw hah pahnim awh hoeh, hateh hettelah ati awh, ' talî thung hoi a tuhu kakhoumkungnaw hoi rei ka tâcawkhaikung Cathut te nâne ao. Kathoung Muitha ahnimanaw koe kapoekung nâne ao.
12 hän, joka antoi kunniansa käsivarren kulkea Mooseksen oikealla puolella, joka halkaisi vedet heidän edestänsä tehdäkseen itsellensä iankaikkisen nimen;
Ka bawilen poung e, Mosi e aranglae kut hoi kahrawikung te nâne ao. Ama hanelah a yungyoe min a kâsai nahanelah ahnimae hmalah tui kâbawng sakkung te nâne ao.
13 hän, joka kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin hevosia erämaassa, eivätkä he kompastelleet?
Ayawn dawk marang yawng sak e patetlah kangangkung awm laipalah, ka dungpoung e tui dawk hoi ahnimanaw kahrawikung te nâne ao.
14 Niinkuin karja astuu alas laaksoon, niin vei Herran Henki heidät lepoon. Niin sinä olet kansaasi johdattanut, tehdäksesi itsellesi kunniallisen nimen.
Ayawn dawk saringnaw ka cet e patetlah BAWIPA e Muitha ni a kangdue sak teh, hottelah a min sungren sak nahanelah namae na taminaw hah na hrawi toe ati awh.
15 Katsele taivaasta, katso pyhyytesi ja kirkkautesi asunnosta. Missä on sinun kiivautesi ja voimalliset tekosi? Sinun sydämesi sääli ja sinun armahtavaisuutesi ovat minulta sulkeutuneet.
Kalvan hoi khen cathuk haw. Nange thoungnae hoi na bawilennae hoi na onae hmuen koehoi khenhaw! Na thaonae hnosakenaw hoi na lungthahmeinae nâne ao. Na lungthin hoi na dounnae hoi na pahrennae teh yout koe a roum toung boma.
16 Sinähän olet meidän isämme, sillä Aabraham ei meistä tiedä eikä Israel meitä tunne: sinä, Herra, olet meidän isämme; "meidän Lunastajamme" on ikiajoista sinun nimesi.
Abraham ni kaimanaw na panuek awh hoeh. Isarelnaw hah na coe hoeh nakunghai, atangcalah, kaimae na pa lah nang teh na o. Ayan hoi kamtawng teh, kaimanaw na ka ratang e Jehovah nama doeh.
17 Miksi sallit meidän eksyä pois sinun teiltäsi, Herra, ja annoit meidän sydämemme paatua, niin ettemme sinua pelkää? Palaja takaisin palvelijaisi tähden, perintöosasi sukukuntain tähden.
Oe, BAWIPA, bangkongmaw na lamthung dawk hoi kaimanaw hah lam na phen sak vaiteh nang takihoehnae lungthin hoi na pata sak han vaw. Na san, râw kacoekungnaw kecu dawk bout ban haw.
18 Vähän aikaa vain sinun pyhä kansasi sai pitää perintönsä; meidän ahdistajamme ovat tallanneet sinun pyhäkkösi.
Na tamikathoungnaw ni tueng kaduemca dueng a coe awh teh, na katarankungnaw ni na hmuen kathoung hah koung ka rawk lah rep a coungroe awh.
19 Me olemme niinkuin ne, joita sinä et ole ikinä hallinnut, olemme, niinkuin ei meitä olisi otettu sinun nimiisi.
Na uk boihoeh e hoi na min ka phawt boihoeh e ayan e tami patetlah doeh ka o awh toe.
