< Jesajan 57 >

1 Vanhurskas hukkuu, eikä kukaan pane sitä sydämelleen, hurskaat miehet otetaan pois kenenkään siitä välittämättä, sillä vanhurskas otetaan pois pahuutta näkemästä.
Fatgo zamavu'zmavama nehaza vahe'ma nefrige'za, ana zankura vahe'mo'za antahinozamize. Anumzamofo avu'ava'ma nevaririza vahe'ma nefrizage'za, vahe'mo'za antahi amara nosaze. Na'ankure fatgo avu'ava zama nehia vahe'ma nefrizana kefo avu'ava zampina oufresaze huno Anumzamo'a zamatrege'za nefrize.
2 Hän menee rauhaan: jotka vakaasti vaeltavat, he saavat levätä kammioissansa.
Fatgo zamavu zamava'ma nehaza vahe'ma nefrizana, matipi umase'za mani fru nehaze.
3 Mutta te tulkaa tänne, te velhottaren lapset, te avionrikkojamiehen ja porttovaimon sikiöt.
Hianagi tamagra havi kasnampa kema nehia a'mofo mofavre naga mani'neta, savri avu'ava nehuno monkote nehia a'mo kaseramante'nea mofavre mani'nazanki amare eravao hiho.
4 Kenellä te iloanne pidätte? Kenelle avaatte suunne ammolleen ja kieltä pitkälle pistätte? Ettekö te ole rikoksen lapsia, valheen sikiöitä?
Tamagra izanku kiza zokago kea hunentaze? Tamagra izanku tamagira akara huta tamagefu'na rehakanara hunemize. Tamagra ke ontahi havige vahe'mofo mofavre mani'naze.
5 Te, jotka hehkutte himosta tammien varjossa, jokaisen vihreän puun alla, te, jotka teurastatte lapsia laaksoissa, kallionrotkoissa!
Hagi monko avu'avazama hu tamagu tamagesamo'a teve akrukru huno teaza nehigeta, havi anumzante'ma mono'ma hunentaza zafa agafarega vuta savari avu'ava zana nehuta, mofavre nagatamia zamaheta osi tinkagomupine, havegampinena havi anumzamofontega kresramna nevaze.
6 Laakson sileät paadet ovat sinun osasi, siinä se on, sinun arpasi; niille sinä olet juomauhrit vuodattanut, ruokauhrit uhrannut. Siihenkö minä tyytyisin!
Hagi tinkagomupinti pehema hu'nea haveramima me'nefintira mago erita eme antazageno me'negeta, ana zante wainia tagitreta ofa nehuta, witi ofanena nehaze. Ana zama nehuta tamagra tamagesama antahi'zana Nagrikura muse hurantegahie huta nehazafi?
7 Korkealle ja valtavalle vuorelle sinä valmistit vuoteesi; sinne sinä myös nousit teurasuhria uhraamaan.
Tamagra mareri agatere'nea agonarega marerita monko avu'ava zana ome nehuta, anante havi anumzantega ofa kresramna nevaze.
8 Oven ja pihtipielen taakse sinä panit omat merkkisi. Sillä minusta luopuen sinä paljastit itsesi ja nousit vuoteellesi, teit sen tilavaksi; sinä sovit kaupoista heidän kanssaan, makasit heidän kanssaan mielelläsi, näit heidän häpynsä.
Tamagra tamefi Nagrira hunenamita, kafantamimofo amefiga'ane, kafa zafarera havi anumzamofo amema'a tro hunenteta, savri anegna huta tafe'ma eritareta masi'naza tafetera tamavufga avapako mase'neta tamavufga oge age nehuta, havi avu'vazana nehaze.
9 Sinä kuljit kuninkaan tykö öljyinesi, runsaine voiteinesi; sinä lähetit sanansaattajasi kauas, laskeuduit alas tuonelaan asti. (Sheol h7585)
Tamagra olivi masavenuti eri maseve huta nefreta, mnanentake paurana rama'a tamavufgarera rutritri huteta vuta, Moleki havi anumzantera monora ome hunentaze. Ana nehuta mono'ma huntesnaza havi anumzankura vahe huzmantazage'za afete moparega nevu'za, fri vahe matipinena ana havi anumzankura ome nehakaze. (Sheol h7585)
10 Sinä väsyit matkasi pituudesta, et kuitenkaan sanonut: "Turha vaiva!" Sinä sait elpynyttä voimaa, sentähden et heikoksi käynyt.
Tamagra tusi afete nevazageno tamavesra nehianagi, amazama nehuna zamo'a amne zankna nehie huta tamagesa nontahizanki tamagra kasefa hankave enerita, kazikazi huta anazana huta nevaze.
11 Ketä sinä arkailit ja pelkäsit, koska vilpistelit etkä minua muistanut, et minusta välittänyt? Eikö niin: minä olen ollut vaiti aina ikiajoista asti, ja niin et sinä minua pelkää?
Tamagra izanku korora nehuta, Nagrira renavatga huta tamefira hunamita antahionami'naze? Nagrama akohe'na zaza knafima kema osuma manua zanku Nagrikura korora nosazafi?
12 Mutta minä ilmoitan, mitä on sinun vanhurskautesi ja sinun tekosi; ne eivät sinua auta.
Hagi maka tamavu tamava'zane, fatgo tavutava nehunema nehaza zanena, Nagra erinte ama hugahuanagi, ana zamo'a tamaza osugahie.
13 Kun sinä huudat, auttakoon sinua jumaliesi joukko! Mutta tuuli vie ne kaikki, henkäys ottaa ne pois. Mutta joka minuun turvaa, se perii maan ja ottaa omaksensa minun pyhän vuoreni.
Hanki tamagrama hazenkefima unefreta, havi anumzantamima zogi atruma nehaza anumzantamina kehinke'za eme tamaza hiho. Ana hugahazanagi ana anumzaramina osi zaho'mo zamazeri faki hutresigeno zamavareno fregahie. Hianagi Nagripima frakino nemanisnia vahe'mo'a ama mopa erisanti hareno nemanino, Nagri ruotage agonani'a eri nafa'a huno manigahie.
14 Hän sanoo: Tehkää, tehkää tie, tasoittakaa tie, poistakaa kompastuskivet minun kansani tieltä.
Ra Anumzamo'a amanage hu'ne, Nagri vahe'mo'za ete egahazanki, kana varita eri ante fatgo nehuta, kampima me'neno zamazeri tanafa huga zantamina eritreho.
15 Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.
Ra Anumzana mani ruotage hu'neno manisga huno monafinka mani'neno manivava nehigeno agi'amo'ma ruotgema hu'nea Anumzamo'a huno, Nagra mareri agetere'nea kumate mani'noanagi, iza'o avufgama erinte neramino, kumi'agu asunku'ma nehia vahe'ene nemanina, izano agu'amo'ma uramia vahe'ene mani'nena azeri hankavea netue.
16 Sillä en minä iankaiken riitele enkä vihastu ainiaaksi; muutoin henki nääntyisi minun kasvojeni edessä, ne sielut, jotka minä tehnyt olen.
Nagra vaheni'a narimpa ahezmante vava osugahue. Hagi e'inama hanuana nezmagesugeno hanavezmia omnena, Nagrama zami'noa zamasimura fri'za atre vagaregahaze.
17 Hänen ahneutensa synnin tähden minä vihastuin; minä löin häntä, kätkin itseni ja olin vihastunut. Mutta hän luopui minusta ja kulki oman sydämensä tietä.
Nagrama narimpama ahezmante'na zamazeri havizama hunoana, na'ankure zamagrama havigema hu'za maka zantamima eri zamagrafinke'ma atre'za kumi'ma haza zanku anara hu'noe. Hianagi zamagra'a zamavesite rukrahe hu'za ko'ma hu'naza kumi huvava hu'za nevaze.
18 Minä olen nähnyt hänen tiensä, mutta minä parannan hänet ja johdatan häntä ja annan jälleen lohdutuksen hänelle ja hänen surevillensa.
Hagi zamagrama haza zamavu'zamavara hago Nagra zamage'noe. Hianagi Nagra zamazeri neganamrena zamazeri so'e hu'na kegava huzmante'na zamavare'na nevu'na, zamasunku zampima mani'neza zavi'ma netaza vahe'enena nasunku huzmante'na zamazeri hankavetigahue.
19 Minä luon huulten hedelmän, rauhan, rauhan kaukaisille ja läheisille, sanoo Herra, ja minä parannan hänet.
Ana hanuge'za ana vahe'mo'za zagamera hu'za Nagri nagia ahentesga hugahaze. Afete'ene tvaonte'enema me'nea mopafima nemaniza vahe'mo'za, mani fru hu'za Nagri narimpa fruzampi manigahaze. Ana nehanage'na krifintira zamazeri knamaregahue huno Ra Anumzamo'a hu'ne.
20 Mutta jumalattomat ovat kuin kuohuva meri, joka ei voi tyyntyä ja jonka aallot kuohuttavat muraa ja mutaa.
Hianagi havi zamavu zamava'ma nehaza vahe'mo'za, hagerimo kranto kranto nehuno, havi hava zantamine hapa'ene erino ankenarega eme ruvati treaza hu'za ana zamavu zamavara otre'za huvava nehaze.
21 Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.
Hagi havi avu'avazama nehaza vahe'mo'za knarera hu'za zamarimpa frunena omanigahaze huno Nagri Anumzamo'a hu'ne.

< Jesajan 57 >