Jesajan 53
1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
Qui a cru à notre message? A qui le bras de Yahvé a-t-il été révélé?
2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
Car il a grandi devant lui comme une plante tendre, et comme une racine qui sort d'une terre aride. Il n'a pas d'allure ni de majesté. Quand nous le voyons, il n'y a pas de beauté que nous devrions désirer.
3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
Il était méprisé et rejeté par les hommes, un homme de la souffrance et connaissant la maladie. Il était méprisé comme celui dont les hommes se cachent le visage; et nous ne l'avons pas respecté.
4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
Il a porté notre maladie et a porté notre souffrance; et pourtant nous le considérions comme un pestiféré, frappé par Dieu, et affligé.
5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
Mais il a été transpercé pour nos transgressions. Il a été écrasé pour nos iniquités. La punition qui a apporté notre paix était sur lui; et par ses blessures nous sommes guéris.
6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
Nous tous, comme des moutons, nous nous sommes égarés. Chacun s'est tourné vers sa propre voie; et Yahvé a fait retomber sur lui l'iniquité de nous tous.
7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.
Il était opprimé, pourtant, quand il était affligé, il n'a pas ouvert la bouche. Comme un agneau qu'on mène à l'abattoir, et comme une brebis qui se tait devant ses tondeurs, donc il n'a pas ouvert sa bouche.
8 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.
Il a été enlevé par l'oppression et le jugement. Quant à sa génération, qui considérait qu'il était retranché de la terre des vivants et frappé pour la désobéissance de mon peuple?
9 Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.
Ils ont fait sa tombe avec les méchants, et avec un homme riche dans sa mort, bien qu'il n'ait commis aucune violence, et il n'y avait aucune tromperie dans sa bouche.
10 Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
Mais il a plu à Yahvé de le meurtrir. Il l'a fait souffrir. Quand vous faites de son âme une offrande pour le péché, il verra sa progéniture. Il prolongera ses jours et la volonté de Yahvé prospérera dans sa main.
11 Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
Après la souffrance de son âme, il verra la lumière et sera satisfait. Mon serviteur juste justifiera beaucoup de gens par la connaissance de lui-même; et il portera leurs iniquités.
12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.
C'est pourquoi je lui donnerai une part avec les grands. Il partagera le butin avec les forts, parce qu'il a versé son âme dans la mort et a été compté parmi les transgresseurs; mais il a porté les péchés de beaucoup de gens et a fait l'intercession pour les transgresseurs.
