< Jesajan 53 >

1 Kuka uskoo meidän saarnamme, kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
Ka thuih o ih lok tang kami oh maw? Angraeng ih ban loe mi khaeah maw amtueng?
2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
Anih loe a hmaa ah thing tadok baktiah tacawt moe, long karoem ahmuen ah kamprawk thing tangzun baktiah oh; aicae mah koeh han koi krang tidoeh om ai; a khit o hanah kranghoihaih to om ai.
3 Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
Kaminawk mah anih to patoek o, pahnawt padah o; anih loe palungsae kami, patangkhang kami ah oh; anih loe minawk mah mikhmai hawk taak ih kami baktiah oh; anih to patoek o, mi mah doeh khingyahaih a paek o ai.
4 Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
Anih mah ni aicae patangkhanghaih hoi palungsethaih to phawh; toe anih loe Sithaw mah danpaek ih kami, thuitaekhaih hoi bohhaih tongh kami ah a poek o lat.
5 mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.
Toe anih loe aicae zaehaih pongah ahmaa caak moe, aicae sakpazaehaih pongah nganbawh kana a hak; aicae ngan amdinghaih ah kaom thuitaekhaih loe anih nuiah phak, anih bohhaih mah aicae han ngantuisak.
6 Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
Aicae loe tuu baktiah loklam amkhraeng o boih boeh; kami boih mah angmah ih loklam ah caeh o boeh pongah, Angraeng mah aicae zaehaih to anih nuiah amtik.
7 Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.
Anih loe pacaekthlaekhaih hoiah patangkhang, toe anih loe pakha aang ai; anih loe hum han ih tuucaa baktiah caeh o haih, tuumui aatkung hmaa ah kangam duem tuu baktiah, anih loe pakha to aang ai.
8 Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.
Toenghaih hoiah lokcaekhaih om ai ah, anih to thongim hoi lokcaekhaih ahmuen hoiah caeh o haih ving; anih to kahing kaminawk ih prae thung hoiah hum o pongah, anih ih acaengnawk to mi mah maw thui tih? Kai ih kaminawk zaehaih pongah anih to boh o.
9 Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.
Anih loe zaehaih sah ai, pakha ah alinghaih om ai; toe anih to kazae kaminawk ih taprong ah aphum o moe, a duek naah angraengnawk hoi nawnto aphum o.
10 Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä, lyödä hänet sairaudella. Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi, saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan, ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
Anih to patangkhangsak moe, nganbawh kana paekhaih loe Angraeng koehhaih ah oh; zae angbawn haih hanah a hinghaih na paeksak pacoengah, anih mah angmah ih acaengnawk to hnu tih; hinglung doeh sawk tih; a ban mah Angraeng koehhaih to sah tih.
11 Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi. Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
A hing patangkhanghaih atho to hnuk naah, anih mah poeknawmhaih to tawn tih boeh; anih mah nihcae zaehaih to phaw pae pongah, katoeng ka tamna to panoekhaih rang hoiah anih mah pop parai kaminawk to toenghaih paek tih.
12 Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa; sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan, ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon, hän kantoi monien synnit, ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.
Anih loe duek khoek to a hinghaih paek pongah, anih to kazae kaminawk hoi nawnto kroek o hmaek; anih mah pop parai kaminawk ih zaehaih to a phawh, kazae kaminawk hanah lawk a thuih pae pongah, kalen kaminawk hoi nawnto tangqum ka paek han, anih mah lak ih hmuen to thacak kaminawk hoi nawnto amzet o tih.

< Jesajan 53 >