Jesajan 51
1 Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauteen pyritte, te jotka Herraa etsitte. Katsokaa kalliota, josta olette lohkaistut, ja kaivos-onkaloa, josta olette kaivetut.
“Sh'ma ·Hear obey· to me, you who follow after righteousness, you who seek Adonai: look to the rock you were cut from, and to the quarry you were dug from.
2 Katsokaa Aabrahamia, isäänne, ja Saaraa, joka teidät synnytti. Sillä hän oli vain yksi, kun minä hänet kutsuin; mutta minä siunasin hänet ja enensin hänet.
Look to Abraham [Father of a multitude] your father, and to Sarah [Princess] who bore you; for when he was but one I called him, and I blessed him, and made him many.
3 Niin Herra lohduttaa Siionin, lohduttaa kaikki sen rauniot, hän tekee sen erämaasta kuin Eedenin ja sen arosta kuin Herran puutarhan; siellä on oleva riemu ja ilo, kiitos ja ylistysvirren ääni.
For Adonai has comforted Zion [Mountain ridge, Marking]. He has comforted all her waste places, and has made her wilderness like Eden [Delight], and her desert like the garden of Adonai. Joy and gladness will be found therein, thanksgiving, and the voice of melody.
4 Kuuntele minua, kansani, kuule minua, kansakuntani, sillä minusta lähtee laki, ja minä panen oikeuteni valkeudeksi kansoille.
“Listen to me, my people; and hear me, my nation: for the Torah ·Teaching· will go out from me, and I will establish my mishpat ·justice· for a light to the peoples.
5 Lähellä on minun vanhurskauteni, minun autuuteni ilmestyy, minun käsivarteni tuomitsevat kansat; minua odottavat merensaaret ja panevat toivonsa minun käsivarteeni.
My righteousness is near. My yesha' ·salvation· has gone out, and my arms will judge the peoples. The islands will wait for me, and they will trust my arm.
6 Nostakaa silmänne taivasta kohti ja katsokaa maata, joka alhaalla on, sillä taivaat katoavat kuin savu ja maa hajoaa kuin vaate ja sen asukkaat kuolevat kuin sääsket, mutta minun autuuteni pysyy iankaikkisesti, ja minun vanhurskauteni ei kukistu.
Lift up your eyes to the heavens, and look on the earth beneath; for the heavens will vanish away like smoke, and the earth will wear out like a garment; and its inhabitants will die in the same way: but my yishu'ah ·salvation· will be forever, and my righteousness will not be abolished.
7 Kuulkaa minua, te jotka vanhurskauden tunnette, kansa, jonka sydämessä on minun lakini: älkää peljätkö ihmisten pilkkaa älkääkä kauhistuko heidän herjauksiansa.
“Sh'ma ·Hear obey· to me, you who know righteousness, the people in whose heart is my Torah ·Teaching·: Don’t fear the reproach of men, and don’t be dismayed at their insults.
8 Sillä koi syö heidät niinkuin vaatteen, koiperhonen syö heidät niinkuin villan, mutta minun vanhurskauteni pysyy iankaikkisesti, minun autuuteni polvesta polveen.
For the moth will eat them up like a garment, and the worm will eat them like wool; but my righteousness will be forever, and my yishu'ah ·salvation· to all generations.”
9 Heräjä, heräjä, pukeudu voimaan, sinä Herran käsivarsi; heräjä niinkuin muinaisina päivinä, ammoisten sukupolvien aikoina. Etkö sinä ole se, joka löit Rahabin kuoliaaksi, joka lävistit lohikäärmeen?
Awake, awake, put on strength, arm of Adonai! Awake, as in the days of old, the generations of ancient times. Is not it you who cut Rahab in pieces, who pierced the monster?
10 Etkö sinä ole se, joka kuivasit meren, suuren syvyyden vedet, joka teit meren syvänteet tieksi lunastettujen kulkea?
Is not it you who dried up the sea, the waters of the great deep; who made the depths of the sea a way for the redeemed to pass over?
11 Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.
Those ransomed by Adonai will teshuvah ·completely return·, and come with singing to Zion [Mountain ridge, Marking]; and everlasting joy shall be on their heads. They will obtain gladness and joy. Sorrow and sighing shall flee away.
12 Minä, minä olen teidän lohduttajanne; mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen, ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon,
“I, even I, am he who comforts you. Who are you, that you are afraid of man who shall die, and of the son of man who will be made as grass?
13 ja unhotat Herran, joka on sinut tehnyt, joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan, ja vapiset alati, kaiket päivät, sortajan vihaa, kun hän tähtää tuhotaksensa? Mutta missä on sortajan viha?
Have you forgotten Yahweh 'Oseinu [Yahweh our Maker], who stretched out the heavens, and laid the foundations of the earth? Do you live in fear continually all day because of the fury of the oppressor, when he prepares to destroy? Where is the fury of the oppressor?
14 Pian päästetään kumaraan koukistunut vapaaksi kahleistaan: ei hän kuole, ei kuoppaan jää, eikä häneltä leipä puutu.
The captive exile will speedily be freed; and he will not die and go down into the pit, and his bread will not fail.
15 Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka liikutan meren, niin että sen aallot pauhaavat, jonka nimi on Herra Sebaot.
For I am Adonai your God, who stirs up the sea, so that its waves roar: Adonai Tzva'ot [Yahweh Commander of heaven’s armies] is his name.
16 Ja minä olen pannut sanani sinun suuhusi, minä olen kätkenyt sinut käteni varjoon, pystyttääkseni taivaan ja perustaakseni maan ja sanoakseni Siionille: "Sinä olet minun kansani".
3I have put my words in your mouth, and have covered you in the shadow of my hand, that I may plant the heavens, and lay the foundations of the earth, and tell Zion [Mountain ridge, Marking], ‘You are my people.’”
17 Heräjä, heräjä, nouse, Jerusalem, sinä joka olet juonut Herran kädestä hänen vihansa maljan, joka olet päihdyttävän pikarin juonut, tyhjäksi särpinyt.
Awake, awake! Stand up, Jerusalem [City of peace], you who have drunk from Adonai’s hand the cup of his wrath. You have drunken the bowl of the cup of staggering, and drained it.
18 Ei kukaan kaikista lapsista, jotka hän oli synnyttänyt, ollut häntä taluttamassa; ei kukaan kaikista lapsista, jotka hän oli kasvattanut, hänen käteensä tarttunut.
There is no one to guide her among all the sons to whom she has given birth; and there is no one who takes her by the hand among all the sons who she has brought up.
19 Nämä kohtasivat sinua kaksittain-kuka sinua surkuttelee-tuho ja turmio, nälkä ja miekka; millä voin sinua lohduttaa?
These two things have happened to you— who will grieve with you?— desolation and destruction, and famine and the sword. How can I comfort you?
20 Tajuttomina makasivat sinun poikasi joka kadun kulmassa, niinkuin antiloopit pyydyshaudassa, täynnä Herran vihaa, sinun Jumalasi nuhtelua.
Your sons have fainted. They lie at the head of all the streets, like an antelope in a net. They are full of the wrath of Adonai, the rebuke of your God.
21 Sentähden kuule tätä, sinä poloinen, joka olet juopunut, vaikka et viinistä:
Therefore now sh'ma ·hear obey· this, you afflicted, and drunken, but not with wine:
22 Näin sanoo sinun Herrasi, Herra sinun Jumalasi, joka ajaa kansansa asian: Katso, minä otan sinun kädestäsi päihdyttävän maljan, vihani pikarin; ei tarvitse sinun siitä enää juoda.
Thus says 'adonayik Adonai [your Lord Yahweh], your God who pleads the cause of his people, “Behold, I have taken out of your hand the cup of staggering, even the bowl of the cup of my wrath. You will not drink it any more:
23 Ja minä panen sen sinun vaivaajaisi käteen, jotka sinulle sanoivat: "Lankea maahan, kulkeaksemme sinun päällitsesi"; ja sinä panit selkäsi maaksi ja kaduksi kulkijoille.
and I will put it into the hand of those who afflict you, who have said to your soul, ‘Bow down, that we may walk over you;’ and you have laid your back as the ground, like a street to those who walk over.”
