Jesajan 48
1 Kuulkaa tämä, Jaakobin heimo, te, joita kutsutaan Israelin nimellä ja jotka olette lähteneet Juudan lähteestä, jotka vannotte Herran nimeen ja tunnustatte Israelin Jumalan, mutta ette totuudessa ettekä vanhurskaudessa-
Hear ye this, O house of Jacob, which are called by the name of Israel, and are come forth out of the waters of Judah; which swear by the name of the LORD, and make mention of the God of Israel, but not in truth, nor in righteousness.
2 sillä heitä kutsutaan pyhän kaupungin mukaan ja he pitävät tukenansa Israelin Jumalaa, jonka nimi on Herra Sebaot:
For they call themselves of the holy city, and stay themselves upon the God of Israel; the LORD of hosts is his name.
3 Entiset minä olen aikoja ennen ilmoittanut, minun suustani ne ovat lähteneet, ja minä olen ne kuuluttanut. Äkkiä minä panin ne täytäntöön, ja ne tapahtuivat.
I have declared the former things from of old; yea, they went forth out of my mouth, and I shewed them: suddenly I did them, and they came to pass.
4 Koska minä tiesin, että sinä olet paatunut, että sinun niskajänteesi on rautaa ja otsasi vaskea,
Because I knew that thou art obstinate, and thy neck is an iron sinew, and thy brow brass;
5 niin minä ilmoitin ne sinulle aikoja ennen, kuulutin ne sinulle, ennenkuin ne tapahtuivat, ettet sanoisi: "Epäjumalankuvani on ne tehnyt, veistetty kuvani ja valettu kuvani on niin säätänyt".
therefore I have declared it to thee from of old; before it came to pass I shewed it thee: lest thou shouldest say, Mine idol hath done them, and my graven image, and my molten image, hath commanded them.
6 Sinä olet ne kuullut, katso nyt kaikkea: ettekö sitä tunnusta? Tästä lähtien minä kuulutan sinulle uusia, salatuita, joita et ole tietänyt.
Thou hast heard it; behold all this; and ye, will ye not declare it? I have shewed thee new things from this time, even hidden things, which thou hast not known.
7 Ne ovat luodut nyt, eikä aikoja sitten, ennen tätä päivää et ole niistä kuullut, ettet saattaisi sanoa: "Katso, jo minä ne tiesin!"
They are created now, and not from of old; and before this day thou heardest them not; lest thou shouldest say, Behold, I knew them.
8 Et ole sinä niistä kuullut etkä tietänyt, ei ole sinun korvasi niille aikaisemmin auennut; sillä minä tiesin, että sinä olet aivan uskoton ja luopioksi kutsuttu hamasta äidin kohdusta.
Yea, thou heardest not; yea, thou knewest not; yea, from of old thine ear was not opened: for I knew that thou didst deal very treacherously, and wast called a transgressor from the womb.
9 Oman nimeni tähden minä olen pitkämielinen, ylistykseni tähden minä hillitsen vihani, etten sinua tuhoaisi.
For my name’s sake will I defer mine anger, and for my praise will I refrain for thee, that I cut thee not off.
10 Katso, minä olen sinua sulattanut, hopeata saamatta, minä olen sinua koetellut kärsimyksen pätsissä.
Behold, I have refined thee, but not as silver; I have chosen thee in the furnace of affliction.
11 Itseni, itseni tähden minä sen teen; sillä kuinka onkaan minun nimeäni häväisty! Kunniaani en minä toiselle anna.
For mine own sake, for mine own sake, will I do it; for how should [my name] be profaned? and my glory will I not give to another.
12 Kuule minua, Jaakob, ja sinä, Israel, jonka minä olen kutsunut: Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen.
Hearken unto me, O Jacob, and Israel my called: I am he; I am the first, I also am the last.
13 Minun käteni on perustanut maan, minun oikea käteni on levittänyt taivaan; minä kutsun ne, ja siinä ne ovat.
Yea, mine hand hath laid the foundation of the earth, and my right hand hath spread out the heavens: when I call unto them, they stand up together.
14 Kokoontukaa kaikki ja kuulkaa-kuka niistä muista on ilmoittanut tämän: että hän, jota Herra rakastaa, tekee hänen tahtonsa Baabelia vastaan, on hänen käsivartenaan kaldealaisia vastaan.
Assemble yourselves, all ye, and hear; which among them hath declared these things? The LORD hath loved him: he shall perform his pleasure on Babylon, and his arm [shall be on] the Chaldeans.
15 Minä, minä olen puhunut, minä olen hänet kutsunut, olen hänet tuonut, ja hän on menestynyt teillänsä.
I, even I, have spoken; yea, I have called him: I have brought him, and he shall make his way prosperous.
16 Lähestykää minua, kuulkaa tämä: Alkujaankaan minä en ole puhunut salassa; kun nämä tapahtuivat, olin minä jo siellä. Ja nyt Herra, Herra on lähettänyt minut ynnä oman Henkensä.
Come ye near unto me, hear ye this; from the beginning I have not spoken in secret; from the time that it was, there am I: and now the Lord GOD hath sent me, and his spirit.
17 Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, Israelin Pyhä: Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka opetan sinulle, mikä hyödyllistä on, johdatan sinua sitä tietä, jota sinun tulee käydä.
Thus saith the LORD, thy redeemer, the Holy One of Israel: I am the LORD thy God, which teacheth thee to profit, which leadeth thee by the way that thou shouldest go.
18 Jospa ottaisit minun käskyistäni vaarin, niin olisi sinun rauhasi niinkuin virta ja sinun vanhurskautesi niinkuin meren aallot;
Oh that thou hadst hearkened to my commandments! then had thy peace been as a river, and thy righteousness as the waves of the sea:
19 sinun lastesi paljous olisi niinkuin hiekka, sinun kohtusi hedelmä niinkuin hiekkajyväset, sen nimi ei häviäisi, ei katoaisi minun kasvojeni edestä.
thy seed also had been as the sand, and the offspring of thy bowels like the grains thereof: his name should not be cut off nor destroyed from before me.
20 Lähtekää Baabelista, paetkaa Kaldeasta; riemuhuudoin ilmoittakaa, kuuluttakaa tämä, viekää tieto siitä maan ääriin asti, sanokaa: "Herra on lunastanut palvelijansa Jaakobin".
Go ye forth of Babylon, flee ye from the Chaldeans; with a voice of singing declare ye, tell this, utter it even to the end of the earth: say ye, The LORD hath redeemed his servant Jacob.
21 Eivät he janoa kärsineet, kun hän heitä kuljetti erämaitten halki; hän vuodatti heille vettä kalliosta, hän halkaisi kallion, ja vettä virtasi.
And they thirsted not when he led them through the deserts: he caused the waters to flow out of the rock for them: he clave the rock also, and the waters gushed out.
22 Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo Herra.
There is no peace, saith the LORD, unto the wicked.
