Jesajan 35
1 Erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja.
E OLIOLI auanei ka waonahele, a me kahi maloo no ia mau mea; E hauoli hoi ka waoakua, a e pua mai hoi, e like me ka lilia.
2 Se kauniisti kukoistaa ja iloitsee ilolla ja riemulla. Sille annetaan Libanonin kunnia, Karmelin ja Saaronin ihanuus. He saavat nähdä Herran kunnian, meidän Jumalamme ihanuuden.
E pua nui no ia, a e hauoli hoi me ka olioli, a me ka hauoli; E haawiia'ku ka nani o Lebanona ia ia, A me ka maikai o Karemela, a me Sarona; E ike auanei lakou i ka nani o Iehova, A me ka hanohano o ko kakou Akua.
3 Vahvistakaa hervonneet kädet, voimistakaa horjuvat polvet.
E hooikaika oukou i na lima nawaliwali, A e hookupaa i na kuli kulanalana.
4 Sanokaa hätääntyneille sydämille: "Olkaa lujat, älkää peljätkö. Katso, teidän Jumalanne! Kosto tulee, Jumalan rangaistus. Hän tulee ja pelastaa teidät."
E olelo aku oukou i ka poe makau o ka naau, I nui ka ikaika, mai makau oukou; Aia hoi ko oukou Akua! E hele mai no ia e hoopai, o ke Akua hoi me ka hoouku; E hele mai no oia, a e hoola ia oukou.
5 Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat.
Alaila, e hookaakaaia na maka o ka poe makapo, A e hoohakahakaia na pepeiao o ka poe kuli.
6 Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot.
Alaila, e lelele no ka oopa me he dia la, A e oli hoi ke alelo o ka leo paa: No ka mea, e puka mai no ka wai ma ka waonahele, A me na muliwai hoi ma ka waoakua.
7 Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi ja kuiva maa vesilähteiksi. Aavikkosutten asunnossa, missä ne makasivat, kasvaa ruoho ynnä ruoko ja kaisla.
E lilo no ka lepo olinolino i waiauau, A me kahi maloo, i waipuna; Ma ka hale o ka ilio hihiu, kahi ana i moe ai, He wahi ia no ka ohe, a me ke kome.
8 Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy-eivät hullutkaan.
A malaila no ke kuamoo, he alanui hoi, A e kapaia no ia, Ke alanui o ka pono. Aole hele malaila ka mea haumia; E hele pu no oia me lakou ma ke ala, Aole lalau ka poe naaupo malaila.
9 Ei ole siellä leijonaa, ei nouse sinne raateleva peto; ei sellaista siellä tavata: lunastetut sitä kulkevat.
Aole liona ma ia wahi, Aole pii aku malaila kekahi holoholona hae, Aole e loaa ia ma ia wahi; Aka, malaila no e hele ai ka poe i hoolapanaiia.
10 Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat.
A e hoi mai no ko Iehova poe i kuai hoolaia, E hele mai no lakou i Ziona me ke oli, A me ka hauoli mau maluna o ko lakou mau poo; E loaa no ia lakou ka olioli, a me ka hauoli, A e auhee aku no ke kaumaha, a me ke kaniuhu.
