< Jesajan 31 >
1 Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua etsimään ja turvautuvat hevosiin, luottavat sotavaunuihin, koska niitä on paljon, ja ratsumiehiin, koska niitten luku on ylen suuri, mutta eivät katso Israelin Pyhään, eivät kysy neuvoa Herralta.
Woe to those who go down to Egypt for help, and rely on horses, and trust in chariots because they are many, and in horsemen because they are very strong, but they do not look to the Holy One of Israel, and they do not seek Jehovah.
2 Mutta myös hän on viisas, ja hän tuottaa onnettomuuden; hän ei peruuta sanojansa, vaan nousee pahantekijäin sukua vastaan ja väärintekijäin apuuntuloa vastaan.
Yet he also is wise, and will bring disaster, and will not call back his words, but will arise against the house of the evildoers, and against those who help evildoers.
3 Egypti on ihminen eikä Jumala, ja heidän hevosensa ovat lihaa eivätkä henkeä. Kun Herra ojentaa kätensä, suistuu auttaja, ja autettava kaatuu, ja yhdessä he kumpikin hukkuvat.
Now the Egyptians are men, and not God; and their horses flesh, and not spirit. When Jehovah stretches out his hand, both he who helps shall stumble, and he who is helped shall fall, and they all shall be consumed together.
4 Sillä näin on Herra minulle sanonut: Niinkuin leijona, nuori leijona, murisee saaliinsa ääressä, kun sitä vastaan hälytetään paimenten parvi, eikä peljästy heidän huutoansa, ei huoli heidän hälinästään, niin Herra Sebaot on astuva alas sotimaan Siionin vuorella ja sen kukkulalla.
For thus says Jehovah to me, "As the lion and the young lion growling over his prey, if a multitude of shepherds is called together against him, will not be dismayed at their voice, nor abase himself for the noise of them, so Jehovah of hosts will come down to fight on Mount Zion and on its heights.
5 Niinkuin liitelevät linnut, niin varjelee Herra Sebaot Jerusalemia-varjelee ja pelastaa, säästää ja vapahtaa.
As birds hovering, so Jehovah of hosts will protect Jerusalem. He will protect and deliver it. He will pass over and preserve it."
6 Palatkaa, te israelilaiset, hänen tykönsä, josta olette niin kauas luopuneet.
Return to him from whom you have deeply revolted, children of Israel.
7 Sillä sinä päivänä jokainen hylkää hopeaiset ja kultaiset epäjumalansa, jotka kätenne ovat tehneet teille synniksi.
For in that day everyone shall cast away his idols of silver and his idols of gold—sin which your own hands have made for you.
8 Ja Assur kaatuu miekkaan, joka ei ole miehen, ja hänet syö miekka, joka ei ole ihmisen; hän pakenee miekkaa, ja hänen nuorukaisensa joutuvat työorjuuteen.
"The Assyrian will fall by the sword, not of man; and the sword, not of mankind, shall devour him. He will flee from the sword, and his young men will become subject to forced labor.
9 Hänen kallionsa kukistuu kauhusta, ja hänen ruhtinaansa säikkyvät lipun luota pakoon, sanoo Herra, jonka tuli on Siionissa ja pätsi Jerusalemissa.
His rock will pass away by reason of terror, and his officers will be afraid of the banner," says Jehovah, whose fire is in Zion, and his furnace in Jerusalem.