Jesajan 27
1 Sinä päivänä Herra kostaa kovalla, suurella ja väkevällä miekallansa Leviatanille, kiitävälle käärmeelle, ja Leviatanille, kiemurtelevalle käärmeelle, ja tappaa lohikäärmeen, joka on meressä.
I KELA la, me kona pahikaua kaumaha, a nui, a ikaika, E hoopai mai ai o Iehova i leviatana, i ka nahesa lele hoi, I leviatana, i nahesa kekee hoi, A e pepehi no oia i ka moo nui maloko o ke kai.
2 Sinä päivänä sanotaan: "On viinitarha, tulisen viinin tarha; laulakaa siitä:
I kela la, e hookani oukou no ka pawaina.
3 'Minä, Herra, olen sen vartija, minä kastelen sitä hetkestä hetkeen; minä vartioitsen sitä öin ja päivin, ettei sitä mikään vahingoita.
Owau, o Iehova, ke malama aku nei au ia, E hoomau aku au ia ia i ka wai i na manawa a pau. O hoeha mai kekahi ia ia i ka po, a i ke ao paha, E kiai aku no wau ia ia.
4 Vihaa minulla ei ole; olisipa vain orjantappuroita ja ohdakkeita, niiden kimppuun minä kävisin sodalla ja polttaisin ne kaikki tyynni-
Aohe huhu iloko o'u, Owai ka mea nana e hoonoho i ke kakalaioa, a me ka puakala, E ku e mai ia'u ma ke kaua ana? E hele ku e no wau ia lakou, E puhi no wau ia lakou pu.
5 kaikki, jotka eivät antaudu minun turviini, eivät tee rauhaa minun kanssani, tee rauhaa minun kanssani.'"
Ina e pili mai oia i ko'u ikaika, A hana mai ia'u ma ka mea e malu ai, E malu io no oia ia'u.
6 Tulevina aikoina juurtuu Jaakob, Israel kukkii ja kukoistaa ja täyttää maanpiirin hedelmällänsä.
E hookumu no oia i ka poe i laha mai, mai o Iakoba mai, E hoomaka no ka Iseraela, a e mohala hoi, A e hoopiha no ia i keia ao i ka hua.
7 Löikö hän sitä, niinkuin sen lyöjät lyötiin, tapettiinko se, niinkuin sen tappajat tapettiin?
Ua hahau mai anei oia ia ia, E like me kona hahau ana mai i ka poe i hahau aku ia ia? Ua pepehiia anei oia, e like me ka pepehiia o ka poe i pepehi aku ia ia?
8 Karkoittamalla sen, lähettämällä sen pois sinä sitä rankaisit. Hän pyyhkäisi sen pois kovalla myrskyllänsä itätuulen päivänä.
I kou kipaku ana, e hahau liilii ana no oe ia ia; Ke hoopuehu nae no oia ia ia me ka makani ikaika, i ka la o ka makani mai ka hikina mai.
9 Sentähden sovitetaan Jaakobin pahat teot sillä, ja se on hänen syntiensä poistamisen täysi hedelmä, että hän tekee kaikki alttarikivet rikottujen kalkkikivien kaltaisiksi: eivät kohoa enää asera-karsikot eivätkä auringonpatsaat.
Penei hoi e kalaia'i ka hewa o Iakoba, A he hua no keia a pau e kala'i i ka hala; I kona hoolilo ana i na pohaku a pau o ke kuahu, E like me na pohaku puna i ulupaia, I ala ole mai hoi na kii o Aseterota, a me na'kua kii.
10 Sillä varustettu kaupunki on autio, se on hyljätty maja, jätetty tyhjäksi kuin erämaa. Siellä vasikat käyvät laitumella, siellä makailevat ja kaluavat sieltä vesat kaikki.
Aka, e neoneo auanei ke kulanakauhale i paa i ka pakaua, A lilo hoi i hale haaleleia, a waihoia no hoi e like me ka waonahele. Malaila no e ai ai ka bipi, Malaila no hoi ia e moe ai, A e ai no ia i kolaila muo hou.
11 Ja kun oksat kuivuvat, niin ne taitetaan; vaimot tulevat ja tekevät niillä tulta. Sillä se ei ole ymmärtäväistä kansaa; sentähden sen tekijä ei sitä armahda, sen Luoja ei sitä sääli.
A maloo kona mau lala, alaila, e uhaiia no lakou; E hele mai no na wahine, a e puhi ia mau mea i ke ahi. No ka mea, he lahuikanaka noonoo ole ia; Nolaila, o ka mea nana ia i hana, aole ia e aloha mai ia ia, A o ka mea nana ia i kukulu, aole ia e hana lokomaikai mai ia ia.
12 Sinä päivänä Herra karistaa hedelmät maahan, Eufrat-virrasta aina Egyptin puroon asti, ja teidät, te israelilaiset, poimitaan talteen yksitellen.
A hiki aku ia la, E uhai o Iehova, mai ka wai o kahawai mai, A hiki aku i ka muliwai o Aigupita, A e hoiliili pakahi ia oukou, E na mamo a Iseraela.
13 Sinä päivänä puhalletaan suureen pasunaan, ja Assurin maahan hävinneet ja Egyptin maahan karkoitetut tulevat ja kumartavat Herraa Pyhällä vuorella Jerusalemissa.
A hiki aku ia la, E puhiia ka pu nui, A e hele mai ka poe aneane make ma ka aina o Asuria, A o ka poe i puenuia ma ka aina o Aigupita, A e hoomana lakou ia Iehova, Ma ka mauna hoano ma Ierusalema.
