Jesajan 24
1 Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi, mullistaa sen muodon ja hajottaa sen asukkaat.
Kitaem, pukawento ni Yahweh ti linaon ti daga, dadaelennanto daytoy, gusogusoennanto ti rabaw daytoy, ken warawaraenna dagiti agnanaed iti daytoy.
2 Ja niinkuin kansan käy, niin papinkin, niinkuin orjan, niin hänen herransa, niinkuin orjattaren, niin hänen emäntänsä, niinkuin ostajan, niin myyjän, niinkuin lainanottajan, niin lainanantajan, niinkuin velallisen, niin velkojankin.
Mapasamakto a no ania ti mapasamak iti tattao, ket kasta met iti padi; no kasano iti adipen, ket kasta met iti amongna; no kasano ti tagabo a babai ket kasta met iti amongna a babai; no kasano iti gumatgatang, kasta met iti aglaklako; no kasano iti agpapautang, kasta met iti umut-utang; no kasano iti umaw-awat iti porsiento ti kuarta, ket kasta met iti mangmangted iti porsiento ti kuarta.
3 Maa tyhjentämällä tyhjennetään ja ryöstämällä ryöstetään. Sillä Herra on tämän sanan puhunut.
Madadaelto a naan-anay ti daga ket mapukawto a maminpinsan dagiti amin a banag nga adda iti daytoy; ta imbaga ni Yahweh daytoy a sao.
4 Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät.
Agmaga ti daga ken agtikag, agangrag ken mapukaw ti lubong, agkapuyto dagiti mabigbigbig a tattao ti daga.
5 Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton.
Ti daga ket rinugitan dagiti agbibiag iti daytoy gapu ta sinukirda dagiti linteg, sinalungasingda dagiti bilbilin, ken linabsingda ti agnanayon a katulagan.
6 Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle.
Ngarud, mailunod ti ti daga, ken naduktalan a nagbasol dagiti agnanaed iti daytoy. Mauram dagiti agnanaed iti daga, ket manmano a tattao ti nabati.
7 Viini murehtii, viiniköynnös kuihtuu, kaikki ilomieliset huokaavat.
Agmaga ti baro nga arak, magango ti lanut ti ubas, agasogto dagiti amin nga addaan ragsak iti puso.
8 Loppunut on vaskirumpujen riemu, lakannut remuavaisten melu, loppunut kanteleitten riemu.
Sumardeng ti naragsak nga uni dagiti pandereta, ken dagiti ariwawa dagiti agragragsak; sumardeng ti rag-o ti lira.
9 Ei laulaen viiniä juoda, väkijuoma käy karvaaksi juojillensa.
Saandanton nga uminom iti arak ken saandanton nga agkanta, ket napaitton ti arak kadagiti uminom iti daytoy.
10 Kukistettu on autio kaupunki, joka talo teljetty, sisään pääsemätön.
Nadadaelen ti siudad a napnoan iti riribuk; naiserra ken awanen ti nagian ti tunggal balay.
11 Viinistä on kaduilla valitus, kaikki ilo on mennyt mailleen, riemu maasta paennut.
Adda panagsangsangit kadagiti kalsada gapu iti arak; simmipnget amin a rag-o, napukaw ti kinaragsak ti daga.
12 Jäljellä on kaupungissa hävitys, portti on pirstaleiksi lyöty.
Iti siudad ket pasig a pannakadadael ti adda, ken ti ruangan ket narakrak.
13 Sillä niin on käyvä maan päällä, kansojen keskuudessa, kuin öljypuuta karistettaessa, kuin jälkikorjuussa, viininkorjuun päätyttyä.
Ta kastoyto ti mapasamak kadagiti nasion iti entero a daga, kaslanto iti mapasamak no kasta a magunggon ti kayo nga olibo, kas iti mapasamak no kasta a malpasen ti panagaapit iti ubas.
14 Ne korottavat äänensä ja riemuitsevat, ne huutavat mereltä päin Herran valtasuuruutta:
Ipigsadanto dagiti timekda ket ipukkawda ti kinatan-ok ni Yahweh, ken sirarag-oda nga agpukkaw manipud iti taaw.
15 "Sentähden kunnioittakaa Herraa valon mailla, ja meren saarilla Herran, Israelin Jumalan, nimeä".
Ngarud, iti daya, idayawyo ni Yahweh, ken kadagiti isla ti taaw, idayawyo ti nagan ni Yahweh a Dios ti Israel.
16 Maan äärestä kuulemme ylistysvirret: "Ihana on vanhurskaan osa!" Mutta minä sanon: "Riutumus, riutumus on minun osani, voi minua: ryöstäjät ryöstävät, raastaen ryöstäjät ryöstävät!"
Manipud iti kaadayoan a paset ti daga, nakanggegkami kadagiti kankanta, “Dayaw ti maipaay iti nalinteg!” Ngem kinunak, “Kimmapuyakon, kimmapuyakon, asiak pay! Kasta unay ti panangliput dagiti mangliliput; wen, kasta unay ti panangliput dagiti mangliliput.”
17 Kauhu ja kuoppa ja paula on edessäsi, sinä maan asukas.
Dumtengto kadakayo nga agnanaed ditoy daga ti panagbuteng, ti abut ken ti palab-og.
18 Joka pakenee kauhun ääntä, se putoaa kuoppaan, ja joka kuopasta nousee, se puuttuu paulaan. Sillä korkeuden akkunat aukenevat ja maan perustukset järkkyvät.
Siasinoman a tumaray manipud iti uni ti nakabutbuteng ket matnag iti abut, ket siasinoman a rummuar manipud iti tengnga ti abut ket matiliwto iti palab-og. Aglukatto dagiti tawa ti langit, ken aggungonto dagiti pundasion ti daga.
19 Maa murskaksi musertuu, maa halkee ja hajoaa, maa horjuu ja huojuu.
Maminpinsanto a madadael ti daga, agguddua ti daga; aggunggonto ti kasta unay ti daga.
20 Maa hoippuu ja hoipertelee niinkuin juopunut, huojuu niinkuin lehvämaja. Raskaana painaa sitä sen rikkomus, se kaatuu eikä enää nouse.
Agdiwerdiwerto ti daga a kasla iti nabartek ken agpallapallayogto a kasla indayon. Ti nagbasolanna ket nadagsento iti daytoy, ket matumbanto ket saanton a makabangon pay.
21 Sinä päivänä Herra kostaa korkeuden sotajoukolle korkeudessa ja maan kuninkaille maan päällä.
Mapasamakto iti dayta nga aldaw a dusaen ni Yahweh dagiti dakes nga espiritu, ken dagiti ar-ari iti rabaw ti daga.
22 Heidät kootaan sidottuina vankikuoppaan ja suljetaan vankeuteen; pitkän ajan kuluttua heitä etsiskellään.
Maummongdanto, maipupokdanto iti abut, ken maipupokdanto iti pagbaludan; ket kalpasan iti adu nga al-aldaw madusadanto.
23 Ja kuu punastuu, ja aurinko häpeää, sillä Herra Sebaot on kuningas Siionin vuorella ja Jerusalemissa, ja hänen vanhintensa edessä loistaa kirkkaus.
Ket mabainto ti bulan, ken maawananto iti dayaw ti init, ta agarinto ni Yahweh a Mannakabalin-amin idiay Bantay Sion, idiay Jerusalem ken iti sangoanan dagiti panglakayenna.
