Jesajan 24
1 Katso, Herra tekee maan tyhjäksi ja autioksi, mullistaa sen muodon ja hajottaa sen asukkaat.
Khenah, Angraeng mah long hae tidoeh om ai ah suek moe, amrosak sut boeh; a krang amtuenghaih doeh amrosak ueloe, athung ih kaminawk to amhetsak phang tih.
2 Ja niinkuin kansan käy, niin papinkin, niinkuin orjan, niin hänen herransa, niinkuin orjattaren, niin hänen emäntänsä, niinkuin ostajan, niin myyjän, niinkuin lainanottajan, niin lainanantajan, niinkuin velallisen, niin velkojankin.
Kamtang khaeah oh baktih toengah, qaima khaeah doeh om tih; tamna khaeah oh baktih toengah angraeng khaeah doeh om tih; tamna nongpata khaeah oh baktih toengah, angraeng nongpata khaeah doeh om tih; hmuen qan kami khaeah oh baktih toengah, hmuen zaw kami khaeah doeh om tih; coi han hmuen paek kami khaeah oh baktih toengah, hmuen coi kami khaeah doeh om tih; phoisa coi han paek kami khaeah oh baktih toengah, phoisa coi kami khaeah doeh om tih.
3 Maa tyhjentämällä tyhjennetään ja ryöstämällä ryöstetään. Sillä Herra on tämän sanan puhunut.
Long loe tidoeh om mak ai, kong rawk ueloe, amro tih, tiah Angraeng mah thuih boeh.
4 Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät.
Long loe zaek moe, azaem ving boeh, long loe thazok moe, azaem ving boeh; long ah kaom amoek kaminawk loe thazok o boeh.
5 Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton.
Long kaminawk loe Sithaw patukhaih lok to aek o, a sak o han koi kaalok to pakhraih o moe, dungzan kacak lokmaihaih to a phraek o boeh pongah, long hae amhnong o sak boeh.
6 Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle.
To pongah tangoenghaih mah long hae paaeh boeh, athung ah kaom kaminawk nuiah amrohaih to phak boeh; to pongah long ah kaom kaminawk loe hmai mah kangh moe, kami zetta khue ni anghmat boeh.
7 Viini murehtii, viiniköynnös kuihtuu, kaikki ilomieliset huokaavat.
Misurtui kangtha loe atui kang ving boeh moe, misurkung doeh zaek boih boeh; poeknawmhaih boih doeh palungsethaih hoiah ni anghah o boeh.
8 Loppunut on vaskirumpujen riemu, lakannut remuavaisten melu, loppunut kanteleitten riemu.
Atuen kamding satuem lok doeh dip boeh, anghoehaih hoiah hang kaminawk ih lok doeh dip boih boeh moe, anghoehaih katoeng lok doeh dip boeh.
9 Ei laulaen viiniä juoda, väkijuoma käy karvaaksi juojillensa.
Laasak hoiah misurtui to nae o ai boeh; mu loe nae kaminawk hanah kakhaa tui ah om pae tih.
10 Kukistettu on autio kaupunki, joka talo teljetty, sisään pääsemätön.
Anghmang kathok vangpui loe amro boeh; mi doeh imthung ah akun han ai ah, thok to takraeng o boih boeh.
11 Viinistä on kaduilla valitus, kaikki ilo on mennyt mailleen, riemu maasta paennut.
Misurtui om ai boeh pongah loklamnawk ah hang o; anghoehaihnawk boih khoving ah angcoeng boeh moe, prae thungah anghoehaih to boeng boeh.
12 Jäljellä on kaupungissa hävitys, portti on pirstaleiksi lyöty.
Vangpui loe angqai krang boeh moe, vangpui ih khongkha doeh boh pae o phaeng boeh.
13 Sillä niin on käyvä maan päällä, kansojen keskuudessa, kuin öljypuuta karistettaessa, kuin jälkikorjuussa, viininkorjuun päätyttyä.
Olive thing kanghuen baktih, misurthaih pakhrik pacoengah kanghmat athaih to akhuih baktiah, prae thung ih kaminawk salakah om tih.
14 Ne korottavat äänensä ja riemuitsevat, ne huutavat mereltä päin Herran valtasuuruutta:
Nihcae loe hang o ueloe, anghoehaih hoiah laa to sah o tih; tuipui bang hoiah lensawk Angraeng saphawhaih laa to sah o tih.
15 "Sentähden kunnioittakaa Herraa valon mailla, ja meren saarilla Herran, Israelin Jumalan, nimeä".
To pongah ni angyae bangah Angraeng to pakoeh oh loe, tuipui thung ih praenawk ah Israel Angraeng Sithaw ih ahmin to saphaw oh.
16 Maan äärestä kuulemme ylistysvirret: "Ihana on vanhurskaan osa!" Mutta minä sanon: "Riutumus, riutumus on minun osani, voi minua: ryöstäjät ryöstävät, raastaen ryöstäjät ryöstävät!"
Katoeng kami nuiah lensawkhaih to om nasoe, tiah long boenghaih ahmuen hoi laasakhaih lok to ka thaih o. Toe kai mah, Kai loe amro boeh, amro boeh! Khosak ka bing boeh! Aling thaih kaminawk mah aling boeh! Ue, aling thaih kaminawk mah ang ling o tangtang boeh, tiah ka naa.
17 Kauhu ja kuoppa ja paula on edessäsi, sinä maan asukas.
Aw long kaminawk, nangcae loe tasoehhaih, tangqom hoi thaang mah ang zing o boeh.
18 Joka pakenee kauhun ääntä, se putoaa kuoppaan, ja joka kuopasta nousee, se puuttuu paulaan. Sillä korkeuden akkunat aukenevat ja maan perustukset järkkyvät.
Zithaih lok pongah kacawn kami loe tangqom thungah krah tih; tangqom thung hoi tacawt tahang kami loe thaang pongah aman tih; van ih tui khongkhanawk to paongh o boeh pongah, long angdoethaih ahmuen doeh anghuen boeh.
19 Maa murskaksi musertuu, maa halkee ja hajoaa, maa horjuu ja huojuu.
Long loe koih phom boeh; long loe amro boeh pongah, anghuenh parai boeh.
20 Maa hoippuu ja hoipertelee niinkuin juopunut, huojuu niinkuin lehvämaja. Raskaana painaa sitä sen rikkomus, se kaatuu eikä enää nouse.
Long loe mu paqui kami baktiah ahnuk ahma amhae moe, takhi mah hmuh ih buk baktiah oh; lok tahngai ai zae sakhaih to kazit hmuen ah a phawh moe, angthawk let thaih han ai ah, amtim tih.
21 Sinä päivänä Herra kostaa korkeuden sotajoukolle korkeudessa ja maan kuninkaille maan päällä.
To na niah Angraeng mah, van nui ih thacak misatuh kaminawk to thuitaek ueloe, long nuiah kaom siangpahrangnawk doeh thuitaek tih.
22 Heidät kootaan sidottuina vankikuoppaan ja suljetaan vankeuteen; pitkän ajan kuluttua heitä etsiskellään.
Thongkrah kaminawk loe long thung ih thongim ah nawnto amkhueng o baktih toengah, amkhueng o tih; thongim thungah pakhrah o ueloe, ani akra parai pacoengah thuitaekhaih to om tih.
23 Ja kuu punastuu, ja aurinko häpeää, sillä Herra Sebaot on kuningas Siionin vuorella ja Jerusalemissa, ja hänen vanhintensa edessä loistaa kirkkaus.
Khrah loe anghmang sut ueloe, ni doeh azathaih tong tih; misatuh kaminawk ih Angraeng mah Zion mae hoiah Jerusalem vangpui uk naah loe, angmah ih kacoehtanawk hmaa ah lensawkhaih hoiah om o tih boeh.
