Jesajan 10
1 Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat,
Ohe itobang lunghemnan hiche thudihlouva thutanho le dan dihlouva vaihom ho chu alamto tadem!
2 vääntääksensä vaivaisten asian ja riistääksensä minun kansani kurjilta oikeuden, että lesket joutuisivat heidän saaliiksensa ja orvot heidän ryöstettäviksensä!
Amahon migentheiho chungah kithutandihna alhunsah pouvin, kamite lah-a alhasamhon angaichat achandiu dol chanvou jong aphalpeh pouve. Meithaiho agem’un, naochagaho lhahsamna chungah phatchomna akiholuve.
3 Mutta mitä te teette koston päivänä, rajumyrskyssä, joka tulee kaukaa? Kenen turviin pakenette apua saamaan ja minne talletatte tavaranne?
Gamlatah-a kon hahsatna kahin lhunsah-a gotna kahin chansah tengule ipi nabol diu ham? Koi kom nangatnuva panpina nathum diu hitam?
4 Ei muuta kuin vaipua vangittujen joukkoon tai kaatua surmattujen sekaan. Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole asettunut, ja vielä on hänen kätensä ojennettu.
Galmun’a nathilouvujongle soh-a dinga mi’n nakaimang diu ahitai. Hiche geiya jong Pakai lungdam dehlou ding, talen matsahbe dia khut alap jing nahlai ding ahi.
5 Voi Assuria, joka on minun vihani vitsa ja jolla on kädessään minun suuttumukseni sauva!
“Ohe! Itobang vangsetnan ahinlamto tadem—Keiman kalunghanna mite jepna tenggol banga kamanji Assyria chu.
6 Minä lähetän hänet jumalattoman kansakunnan kimppuun, käsken hänet vihastukseni kansaa vastaan saalista saamaan ja ryöstöä ryöstämään ja tallaamaan sitä kuin katujen lokaa.
Keiman Assyria hi eilunghansah mite kadelkhumsah-in, anei agou jouseu kachomgamsahin, tolbol laha amite kachilthangsah-e.
7 Mutta hän ei ajattele niin, se ei ole hänen sydämensä aivoitus, vaan hänen sydämensä halu on hävittää ja tuhota kansoja paljon.
Ahinlah Assyria Lengpan ama chu kamanchah, kakhetbuh ahilam akihetpon; alungin angaito phapoi. Ama lunglam chu bailamtaha nam khat a pat nam khat suhmang jeng ding ti bou chu ahi.
8 Sillä hän sanoo: "Eivätkö minun päämieheni ole kaikki kuninkaita?
Ama’n seiyinte: ‘Kagal lamkai jouse jong hi lenga hungpang loi diu ahi.
9 Eikö käynyt Kalnon niinkuin Karkemiin, eikö Hamatin niinkuin Arpadin ja Samarian niinkuin Damaskon?
Calno kasumangui, Carchemish kabol bangun. Hamath jong Arpad bangin kamasanguva abohkhup tauve. Chuleh Samaria jong Damascus bangin kasumang tauve.
10 Niinkuin minun käteni on saavuttanut epäjumalien valtakunnat, joiden jumalankuvat olivat paremmat kuin Jerusalemin ja Samarian-
Henge, lenggam tamtah, apathen’u Jerusalem le Samariatea sanga loupijoho jeng jong abonuvin kajousoh tauve.
11 niin enkö minä tekisi Jerusalemille ja sen epäjumalankuville, samoin kuin minä tein Samarialle ja sen epäjumalille?"
Chuti ahijeh-a chu Jerusalem le apathen’u chu kasuhmang diu ahitai, Samaria le apathen kasuhmangtha banguva,” tiin.
12 Mutta kun Herra on päättänyt kaiken työnsä Siionin vuorella ja Jerusalemissa, niin minä kostan Assurin kuninkaalle hänen sydämensä ylpeyden hedelmän ja hänen kopeitten silmiensä korskan.
Pakaiyin atohgon Zion molsang le Jerusalem’a asuhbulhitna dinga Assyria lengpa amanchah banga, Ama’n Assyria lengpa chung ngeiya jong gotna alhunsah ding ahi—ijeh-inem itileh ama chu akiletsah-in ahamhoitho ta’n ahi.
13 Sillä hän sanoo: "Oman käteni voimalla minä sen tein ja viisaudellani, sillä minä olen ymmärtäväinen. Minä siirsin kansojen rajat ja ryöstin heidän aarteensa ja puskin kumoon kuin härkä valtaistuimella-istujat.
Ama chun, “Keima banthahat vanga bou hichan hi kaboldoh ahitai. Keima chihna le themna dungjuiya thilgon kabol ahi. Chitin namtin galkul kaphutvangin anei-agouvu kachomngim tai. Alengteu jong bongchal kikailhu bangin kasulhugamtai.
14 Minun käteni tavoitti kansojen rikkaudet niinkuin linnun pesän; ja niinkuin hyljätyt munat kootaan, niin minä olen koonnut kaikki maat, eikä ketään ollut, joka olisi siipeä räpyttänyt tai nokkaa avannut ja piipittänyt."
Loubolpa’n ahtui alokhom bangin agoubom’u le alenggam jouseu kalohkhom sohhel tai. Koiman keima douna-a alha ajap ngam tahlou ding chuleh keima douna kamcheng khat jeng jong aphondoh ngamlou ding ahitai,” tiin aseiye.
15 Korskeileeko kirves hakkaajaansa vastaan, tai suurenteleeko saha heiluttajaansa vastaan? Ikäänkuin vitsa heiluttaisi kohottajaansa ja sauva saisi koholle sen, joka ei ole puuta!
Ahileh, heicha’n athingtanpa sanga thupijoa kiseithei mong ding hinam? Thing-at chu athing-atpa sanga thupijoam? Thing tenggolin achanga lam ajotthei ding hinam?
16 Sentähden Herra, Herra Sebaot, lähettää hänen lihavuuteensa näivetystaudin, ja hänen kunniansa alle syttyy tuli niinkuin tulipalo.
Hijeh-a chu, Pakai, Van galsatte Pakai chun Assyriate galsat hamhoithoho laha chu hise alhunsah ding, akiloupisahnau chu meikongin ahallhum ding ahi.
17 Israelin valkeus on tuleva tuleksi ja hänen Pyhänsä liekiksi, joka polttaa ja kuluttaa hänen ohdakkeensa ja orjantappuransa yhtenä päivänä
Pakai, Israelte salvah chu meikongin pangintin, Athengpa chu ameikou hiding ahi. Ama’n ling le khao jouse le melmate chu jan khat kah-a meikonga ahallhum ding ahi.
18 ja hänen metsänsä ja puutarhansa ihanuuden, hamaan luihin ja ytimiin, ja hän tulee riutuvan sairaan kaltaiseksi.
Pakaiyin Assyria loupina chu theiga phatna gam'a gammang meikah banga meiya aleochaisoh ding; hichu nat-hise la’n jeh'a hiveiho amahthahgam banga manthaina umding ahi.
19 On helppo lukea ne puut, jotka jäävät hänen metsästänsä jäljelle; poikanen voi ne kirjoittaa muistiin.
Hiche gammang thupitah sunga thingphung lhomcha sohcha ding—alhom dan chu chapang jengin jong ajat asimthei khambep hiding ahi.
20 Sinä päivänä ei Israelin jäännös eivätkä Jaakobin heimon pelastuneet enää turvaudu lyöjäänsä, vaan totuudessa he turvautuvat Herraan, Israelin Pyhään.
Chuniteng chuleh Israel gam'a akidalha ahingdoh chengse chun Van galsatte Pakai, Israelte Athengpa chu kitahtah-a atahsan diu ahitai.
21 Jäännös palajaa, Jaakobin jäännös, väkevän Jumalan tykö.
Hiche akidalha ahingdohho, Jacob chilhahte chu Pathen Hatchungnung hengah kiletauvinte.
22 Sillä vaikka sinun kansasi, Israel, olisi kuin meren hiekka, on siitä palajava ainoastaan jäännös. Päätetty on hävitys, joka tulee, vanhurskautta tulvillaan.
Israelte chu twipi panga neldi jat phajongleu, alahuva ahingdohho bou chu Pakai koma kile ding ahiuve. Pakai chun amite chu asuhmang dinga thulhuhna dihtaha abol ahitai.
23 Sillä hävityksen ja tuomiopäätöksen panee Herra, Herra Sebaot, toimeen kaikessa maassa.
Henge, Pakai, Van gatsatte Pakai chun agamsung pumpi chu suhmang dinga anagotsa ahitai.
24 Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, näin: "Älä pelkää, minun kansani, joka Siionissa asut, Assuria, kun hän sinua vitsalla lyö ja kohottaa sauvansa sinua vastaan Egyptin tavalla.
Hijehchun Pakai, Van galsatte Pakai chun hitin aseiye: “O Zion’a um kamite, Masanglaiya Egypt gam'a suhgentheiya naum lai banguva Assyriaten mollhon le hem’a nahin sat tengule kichahihun.
25 Sillä lyhyt hetki vielä, niin suuttumus täyttyy, ja minun vihani kääntyy hävittämään heidät."
Chomkhat joule nachunguva kalunghanna hung beiyintin, chuteng kalunghanna chu namelmateu suhchimitna dingin kileheitante.
26 Ja Herra Sebaot heiluttaa ruoskaa häntä vastaan, niinkuin silloin, kun Midian lyötiin Oorebin kalliolla, ja hänen sauvansa on ojennettuna meren yli, ja hän kohottaa sen niinkuin muinoin Egyptiä vastaan.
Keiman Oreb songpi chunga Midian mite kakhaoguiya kajep’a Gideon galjona kapeh-a, chuleh kamoljol akidopsanga Egypt galsatte twipin alhohmanggam banga Assyriate jong kasuhmanggam ding ahi.
27 Sinä päivänä heltiää hänen kuormansa sinun hartioiltasi ja hänen ikeensä sinun niskaltasi, sillä ies särkyy lihavuuden pakosta.
Chuniteng chuleh Pakaiyin amite sohchanna phat akichaisah ding, alengkou-uva kon’a soh namkol asutlhahpeh ding ahi.
28 Hän tulee Aijatiin, kulkee Migronin kautta, jättää kuormastonsa Mikmaaseen;
Veuvin, tuhin Assyriate Aiath ah aumtauve. Migron ajotpauvin amanchah thilkeohou Micmash munah akoikhomuve.
29 he kulkevat solatien poikki: "Geba on yöpaikkamme". Raama vapisee, Saulin Gibea pakenee.
Agallangkhat ahung galkaiyun, Geba munah ajan-geh tauve. Ramah khopi kichatnan akithingtai. Saul khopi, Gibeah mite jong ajam gamtauve.
30 Huuda kimakasti, tytär Gallim! Kuuntele, Laisa! Poloinen Anatot!
Tijatnan kholhang akisam’e: Vo Gallim mite! Laishah mite ngaiyun! Khoto naum ngeiyui, O Anathoth mite!
31 Madmena menee pakoon, Geebimin asukkaat saattavat tavaransa turviin.
Madmenah mite jong ajamcheh gamtauve. Gebim khomiten kiselna ding mun aholtauve.
32 Vielä samana päivänä hän pysähtyy Noobiin, hän kohottaa kätensä tytär Siionin vuorta, Jerusalemin kukkulaa, vastaan-
Tu’n jong Nob khomunah nilhumin melmate akicholdovin, Jerusalem lhanga Zion Molsang hoitah chu agaldotnun akhuttum ajelkhumui.
33 katso, silloin Herra, Herra Sebaot, katkaisee hänen latvansa kauhistavalla voimalla, vartevat rungot kaadetaan, ja korkeat kukistuvat.
Hinla veuvin! Pakai, Van galsatte Pakaiyin Assyriate thingphung lentahpa chu thahattaha aphuhlhuh ding ahi! Akiloupisahna chu asatlhuh ding ahi. Hiche thingphung sangtahpa chu kiloilhu ding ahi.
34 Metsän tiheikkö hakataan kirveellä maahan, ja Libanon kaatuu Voimallisen edessä.
Gammang thingphungho banga heicha-a kitulhugam diu ahi. Lebanon chu Hatchungnungpa masanga lhuding ahi.
