Hoosean 7
1 Kun minä Israelia parannan, silloin tulevat julki Efraimin rikokset ja Samarian pahuudet; sillä he harjoittavat petosta, varas tunkeutuu sisään, ja rosvojoukko ryöstää ulkona.
Quand je voulus guérir Israël, alors se révélèrent le crime d'Éphraïm et les méfaits de Samarie. Car ils font des fraudes et les voleurs s'insinuent, et des bandes de pillards se répandent au dehors.
2 Eivät he ajattele sydämessään, että minä muistan kaiken heidän pahuutensa. Nyt heidän tekonsa piirittävät heidät, ne ovat tulleet minun kasvojeni eteen.
Et ils ne se disent pas en leur cœur que de tous leurs crimes je garde la mémoire: or, leurs forfaits les entourent, ils sont présents à mes yeux.
3 He ilahuttavat pahuudellansa kuningasta ja valheillansa ruhtinaita.
Par leur méchanceté ils font la joie du roi, et par leurs mensonges celle des princes.
4 Kaikki he ovat avionrikkojia; he ovat kuin leipojan sytyttämä uuni: hän jättää tulen kohentamatta taikinan sotkemisesta sen happanemiseen asti.
Tous ils sont adultères, comme un four chauffé par le boulanger: il cesse de le chauffer depuis qu'il pétrit la pâte jusqu'à ce qu'elle fermente.
5 Meidän kuninkaamme päivänä ovat ruhtinaat sairaina viinin hehkusta. Hän lyö kättä pilkkaajain kanssa.
Au jour de notre roi les princes se rendent malades dans l'ardeur de l'ivresse; il tend la main aux moqueurs.
6 Sillä he ovat juonillaan saattaneet sydämensä kuumaksi kuin uuni; koko yön heidän leipojansa nukkuu, aamulla se palaa kuin liekitsevä tuli.
Car leur cœur est comme un four, quand ils l'appliquent à leurs embûches; toute la nuit dort leur boulanger; le matin le four brûle comme un feu allumé.
7 He ovat kaikki kuumia kuin uuni, he syövät tuomarinsa: kaikki heidän kuninkaansa ovat kaatuneet, ei yksikään niistä ole minua avuksi huutanut.
Tous ils sont ardents comme le four, et ils dévorent leurs juges; tous leurs rois tombent, aucun d'eux ne m'invoque!
8 Efraim sekaantuu kansojen joukkoon. Efraim on tullut leivän kaltaiseksi, jota ei ole käännetty.
Éphraïm aux peuples se mêle, Éphraïm est une galette qui n'est pas retournée;
9 Muukalaiset syövät hänen voimansa, mutta ei hän sitä ymmärrä. Hänen hiuksensakin ovat jo harmaiksi käyneet, mutta hän ei ymmärrä.
des étrangers consument sa force et il ne le sent pas; les cheveux blancs sont aussi semés sur sa tête, et il ne le sent pas.
10 Israelin ylpeys syyttää häntä vasten silmiä, eivätkä he palaja Herran, Jumalansa, tykö, eivät etsi häntä, vaikka kaikki näin on.
Ainsi l'orgueil d'Israël, s'exprime sur son visage, cependant ils ne reviennent point à l'Éternel leur Dieu, et ne le cherchent point malgré tout cela.
11 Efraim on tullut kyyhkysen kaltaiseksi, joka on tyhmä ja taitamaton: he huutavat avuksi Egyptiä, he menevät Assuriin.
Et Éphraïm est comme la colombe facile à tromper, sans intelligence, ils implorent l'Egypte, vont en Assyrie.
12 Juuri kun ovat menossa, minä levitän verkkoni heidän päällensä ja pudotan heidät alas kuin taivaan linnut; minä kuritan heitä, niinkuin on julistettu heidän seurakunnallensa.
Puisqu'ils y vont, j'étends sur eux mon filet, comme les oiseaux des Cieux je les précipite, les châtie comme je l'ai annoncé à leur assemblée!
13 Voi heitä, sillä he ovat menneet minua pakoon! Häviö heille, sillä he ovat minusta luopuneet! Minä tahdoin lunastaa heidät, mutta he puhuivat minua vastaan valheita.
Malheur à eux! car ils me fuient; ruine sur eux! car ils se rebellent contre moi. Moi je tente de les sauver, et eux ils se montrent menteurs pour moi;
14 Eivät he huuda minun puoleeni sydämestänsä, vaan ulvovat vuoteissansa. Jyvien ja viinin tähden he kokoontuvat. Minua vastaan he niskoittelevat.
ce n'est pas à moi qu'ils crient du fond de leur cœur, quand ils se lamentent sur leurs lits pour le blé et le moût; ils se détournent, s'éloignent de moi.
15 Minä olen heitä kurittanut, minä olen vahvistanut heidän käsivartensa, mutta minua vastaan he ovat aikoneet pahaa.
Je formai, fortifiai leurs bras, et contre moi ils méditent le mal.
16 He kääntyvät, mutta eivät korkeutta kohti. He ovat kuin pettävä jousi. Heidän ruhtinaittensa pitää kaatuman miekkaan kieltensä kiukkuisuuden tähden. Tästä he saavat pilkan Egyptin maassa.
Ils se retournent, mais non pas vers les lieux très hauts; ils sont comme un arc trompeur; leurs princes périront par l'épée à cause des bravades de leur langue; c'est ce qui en fera la risée du pays d'Egypte.
